Eihän? Pitää osata myös hävitä.. Ikävältähän se tuntuu, mutta häviäminen kasvattaa ihmisen luonnetta. Muistan lapsena kantaneeni muodostelmaluistelukisoissa usein kaulanauhaa, jossa luki "Suomalainen voittaa aina". Itse kannoin sitä ylpeydellä ja ajattelin sen tarkoittavan "me voitamme aina". Luistelin joukkueissa, joissa mitaleita tuli kerta toisensa jälkeen. Voittaminen alkoi tuntumaan itsestäänselvyydeltä vaikka siitä osasikin joka kerta iloita saadessaan mitalin kaulaan. Tappiot tuntui aina, mutta ne vain lisäsivät intoa taisteluun ja kovempaan treenamiseen. On osattava hyväksyä tappio, jotta koskaan edes voi voittaa.
Joten toivottakaamme meidän koville Leijonille tsmppiä huomiseen pronssiotteluun!
Kerroinkin teille muutama tunti sitten, että lähden kuluttamaan aikaani ennen peliä kävelenkin merkeissä. Kävelyn ohella nautin upeista vehreistä maisemista ja lämmöstä. Aurinko ei paistanut, mutta lämpöä tuntui silti riittävän. Kyllä kannatti lähteä, koska nyt fiilis on energinen ja ihanan rentoutunut. Käyttekö te usein pitkillä kävelylenkeillä ja tykkäättekö niistä?
Ite olen sellainen joka välillä urheilee kunnolla ja välillä ei.. MUTTA pitkät kävelylenkir ei ikinä katoa! Tekee hyvää sielulle ja kropalle :)
VastaaPoistaKäveleminen on mielestäni aivan mahtava laji. Näkee luontoa ja jalat eivät koskaan kipeydy, tuntuu kuin ei olisi liikkunutkaan! Tällä viikolla (ja monella muullakin) on tullut käveltyä reilu 50km. :)
Poista