sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Marjoista maistuvin

Okeiokei, myönnän, että suomalaisia tuoreita suoraan metsästä poimittuja mustikoita eivät voita mitkään marjat. Eivät kesäiset mansikat saati sitten villivadelmatkaan. Eivät tyrnit tai puolukatkaan. Sanoisin mustikoiden olevan sienten lisäksi yksi parhaista maamme villinä kasvavista ilmaisista antimista, unohtamatta villivihanneksia kuten nokkosta ja vuohenputkea.


Mutta nyt en aiokkaan puhua suomalaisista marjoista vaan näistä ulkolaisista tulokkaista. Gojeista, inkoista ja mulpereista. Marjoista, joiden nimet eivät välttämättä vielä kaikille ole kovin tuttuja. Itseasiassa toisena mainittu inkamarja ei suinkaan ole marja vaikka sitä marjaksi kutsutaankin. Suomessa se on paremmin tunnettu karviaiskoisona tai ananaskirsikkana. Mutta kun tämä ananaskirsikka kuivataan, muuttuu se inkamarjaksi vähän niin kuin viinirypäleet rusinoiksi.


Tuoreina ananaskirsikat ovat makeahkon raikkaita ja hieman kirpsakoita. Keltaista "hedelmää" ympäröi ohut kotelomainen kuori, joka poistetaan ennen syöntiä. Halkileikattu ananaskirsikka muistuttaa hieman keltaista tai oranssia pikkutomaatia. Sisällä näkyy useita pieniä siemeniä, mutta koostumus on huomattavasti vähemmän vetinen kuin tomaattilla. Ananaskirsikoita käytetään muun muassa kakkujen koristeina ja hedelmäsalaattien seassa.


Toinen tapa nauttia näistä keltaisista palleroista, ovat kuivatut vastineet inkamarjat. Kuivattuina ananaskirsikat ovat oikeita ravinnepommeja. Ne sisältävät huomattavasti beetakaroteenia sekä C-vitamiinia. Näiden hyödyllisten vitamiinien lisäksi inkoista löytyy runsaasti eri B-vitamiineja sekä suhteellisen runsaasti proteiinia. Myös hiilihydraattien määrä on varsin kohtuullinen eikä kuidun määrässäkään valittamista ole.


Miksi sitten tykkään näistä marjoista? Jos katsotaan asiaa vain maun kannalta, ovat nämä alussa mainituista ulkolaisista "marjoista" se maukkain ja aromaattisin - maistuvin -vaihtoehto. Maku on kirpeä ja miedosti makea. Pienen naposteluhimon taltuttamiseen ei tarvita montaakaan marjaa eikä varsinaista himoa näihin synny esimerkiksi rusinoiden tai muiden makeiden marjojen tavoin. Samalla kun naposteluhimo tyydyttyy täyttyy energia- sekä vitamiinitarpeet. Erityisesti inkat sopivat mielestäni raakapatukoiden sekaan, granolan ja smoothieiden joukkoon ja soijajogurtin kaveriksi. Vihreän teen sekaankin olen näitä heitellyt ja hyvin ovat toimineet. Viime viikolla marjoja eksyi usempaankin otteeseen kulhoon TÄMÄN granolan kera.

Lisäplussan inkat saavat siitä, että niitä on saatavilla luomuna useista ekokaupoista ja tätä nykyä myös monien supermarkettien hyllyiltä vaihtelevan kokoisissa pakkauksissa. Ensimaistelijat voivat kotiuttaa pienempiä pakkauksia tai suunnata irtomyyntipaikkaan kun taas me suurkuluttajat ostamme niitä isoja "säästöpakkauksia".

Alla vielä muutama suosikkituotteeni, jotka sisältävät inkamarjoja:


Mitkä ulkolaiset kuivatut marjat ovat sinun suosikkejasi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti