PUHDISTUSKUURI - tästä se lähtee!

Nyt on haalittu kasaan kaikki kehon puhdistukseen ja mehupaastoon tarvittavat ainekset. Tulen toteuttamaan muutaman päivän mittaisen detoxini omaa kehoa kuunnellen, mutta kuitenkin määrätietoisesti ja sinnikkäästi. Tavoitteena on saada vatsa taas toimimaan normaalilla tavalla, päästä eroon ikävistä mahakivuista, antaa ruoansulatukselle lepoa sekä saada virtaa ja voimaa syksyn pimeneviin iltoihin. Samaan aikaan yritän opetella säännöllistä ruokailua ja ruokailuhetkeen keskittymistä. Mitään painonpudotustavoitteita ei puhdistukseeni liity, mutta saattaa olla, että vaa'alle jonain päivänä kuitenkin astun - se jääköön nähtäväksi. Pientä vinkkiä aion hakea muun muassa A.Vogelin viiden päivän paaston päiväohjelmasta ja Ruohonjuuren sivuilta löytyvästä Puhdista kroppasi entistä ehommaksi! -artikkelista.

Puhdistuskuurin aikana tulen nauttimaan ainakin *James Whiten luomulaatuisia vihannesmehuja, *Pur Ya!:n Detox-mixiä ja *Super Greens -viherjauhetta, Sonnentorin palmuöljyttömiä kasvisliemikuutioita sekä erilaisia yrttiteitä - raikasta ulkoilmaa ja kevyttä liikuntaa unohtamatta. Voi myös olla, että esimerkiksi Foodinin bentoniittisavi, Beutelsbacherin omenaviinietikka tai jotkin muut kuvissa näkyvät detoxia edistävät tuotteet pääsevät käyttöön. Kiinteästä ruoasta, valkoisesta sokerista, makeutusaineista ja kofeiinista tulen kieltäytymään parhaani mukaan koko paaston ajan.

Yritän kirjoittaa teille mahdollisimman paljon rehellisiä tuntemuksia paaston varrelta. Mitään turhia paineita en kuitenkaan aio ottaa, joten älkää välttämättä odottako päivittäisin raportteja blogissani. Mikäli haluaa pysyä mahdollisimman tiiviisti menossa mukana, suosittelen seuraamaan Instagram-tiliäni, jonne tulen varmasti postaamaan useamman kerran fiiliksistäni.

Nyt eikun peukut pystyyn tälle tytölle. Tästä tulee takuulla mielenkiintoista - niin teille kuin minulle itsellenikin!

*Tähdellä merkityt tuotteet saatu Ruohonjuuresta.

YogiTean upean uljaat uutuudet

YogiTea:lta on hiljattain tullut markkinoille kaksi mielenkiintoista uutuusmakua, *marjainen Immune Support sekä *sitruksinen Matcha Lemon. Kovana teenjuojana olinkin innoissani, kun Ruohonjuuri tarjosi nämä uutuudet minulle maisteltavakseni.

Ensimaistelu tapahtui eilen illalla, kun sain siskoni kylään. Haudutimme kupillisen kumpaakin sorttia ja maistelimme niitä yhdessä. Siskoni ensireaktio *Immune Supportista oli, että "tästähän tulee ihan joulu mieleen". Ainesosaluetteloa tutkaillessamme pystyimme vain toteamaan, että ei ihmekkään. Jouluisia mausteita löytyi nimittäin useita, kanelia, kardemummaa, inkivääriä... Marjaisen makunsa tee on saanut ruusunmarjasta, acerolamehusta ja seljanmarjasta. Voisin helposti kuvitella juovani tätä pitkin talvea vilttiin kääriytyneenä. Saattaa kuitenkin olla, että tämä kyseinen paketti on siihen mennessä kulutettu loppuun jo moneen kertaan - aivan varmasti!

Toinen uutuus, *Matcha Lemon, yllätti minut totaalisesti. En ole koskaan ollut vihreän teen ystävä, mutta tämä vei minulta melkein jalat alta! Maku ei ollut lainkaan ruohoinen eikä tunkkainen vaan raikas ja erittäin miellyttävä. Sopivasti sitruksinen, mutta ei kuitenkaan liikaa. Mausta pystyi aistimaan myös hienon lakritsinjuuren aromin. Mielessäni kerkesin jo miettimaan kuinka herkullista jääteetä tästä saisi kylmäuuttamalla. Se tosin jää vielä odottamaan toteutustaan - nautitaan nyt ensin useat kupilliset tätä lämmintä herkkua!

Teet maisteltuani ajattelin vielä asettaa itseni kiperään tilanteeseen valitsemalla näistä kahdesta oman suosikkini. Tällä kertaa valinta oli kuitenkin niin vaikea, että mihinkään lopputulokseen ei päästy. YogiTean useista - toinen toistaan herkullisimmista - mauista olisi lähes mahdoton valita vain yhtä lempparia. Kyseessä on nimittäin kiistatta yksi parhaista teemerkeistä mitä tiedän. Loistavien makujensa lisäksi YogiTea saa täydet pisteet luomulaatuisuudestaan sekä ihanista mietelauseistaan teepusseissa.

Pystyttekö te nimeämään YogiTea:lta yhden suosikin?

*YogiTea:n uutuudet saatu Ruohonjuuresta.

Terran bataattilastut ja menetetty bataattineitsyys

Kyllä, luit aivan oikein - olen vihdoin menettänyt bataattineitsyyteni.

Bataatti on jo pitkään ollut "hittiruokaa" monien keskuudessa. Sitä ovat syöneet niin treenaajat, laihduttajat, kasvissyöjät kuin ihan "tavalliset" tallaajatkin. Sillä on korvattu aterioiden perunamuusit, naposteluhimojen ranskikset ja sosekeittojen kasvikset. Sitä on ujutettu erilaisiin leipomuksiin koostumusta mehevöittämään ja ompa siitä taiottu myös brownieita.

Ravintoarvoiltaan tuo oranssi vihannes on jonkin verran perunaa parempi. Kuitua siinä on kolminkertainen määrä ja A-vitamiinia yli 700-kertainen perunaan verrattuna. Tavanomainen peruna taas pesee bataatin ainakin C-vitamiini- ja kaliumarvoissa. Bataattia pidetään kuitenkin yleisesti ottaen parempana vaihtoehtona, ehkä pääosin sen sisältämän beetakaroteenin ansiosta. Ihan turhasta ja ravintoaineiltaan nollasta raaka-aineesta ei siis ole kyse.

Minä sen sijaan en ole koskaan lähtenyt mukaan tuohon "bataattivillitykseen". Olen pitänyt bataattia aina ei-niin-ekologisena vaihtoehtona pitkien lentorahtien ja suuren hiilijalanjäljen takia - ja taidan pitää kyllä osittain edelleenkin. En myöskään ole uskonut tuon makeaksi ja jauhoisaksi kuvaillun oranssin kasviksen olevan niin maukas, että sitä kannattaisi lapata ostoskoriin. Bataatin "sijasta" kotimaista lanttua ja erilaisia kurpitsoja taas on kulunut kiloittain. Nekin muuten sopivat aivan täydellisesti erilaisten niin makeiden kuin suolaistenkin ruokien valmistukseen!

Maanantaina päätin kuitenkin vihdoin sanoa bataattineitsyydelleni hyvästit ja avata kaapissa odottavan Ruohonjuurelta testiin saamani *Terran bataattilastupussin. Avasin pussin toiveikkaana ja mielenkiintoa puhkuen. Ensimmäiset sekunnit vain tuoksuttelin lastuja, kunnes käteni jo eksyi syvälle pussin uumeniin. Nappasin ensimmäisen lastun sormiini ja ängin sen malttamattomana suuhuni. Rouskuttelin sen menemään ja kaivoin seuraavan. Taisin kaivaa pari seuraavaakin ihastuksissani. Ennen kuin kerkesin edes tajuamaan, huomasin pussista olevan jäljellä enää noin puolet. Ei liene siis jäävän epäselväksi mitä mieltä lastuista olin - olivathan ne nyt aivan todella herkullisia!

Ensipuraisu sai hymyni huulille ja makunystyräni heräämään. Maku oli tosiaankin makea - aivan kuten on kuvailtukin - ja maltillisesti suolainen, koostumus ihastuttavan rapea ja rouskuva. Ulkonäkö kauniin oranssi ja perunalastumaisesti poimutettu. Yhdellä sanalla kuvailtuna herkullinen.

Syön perunalastuja todella harvoin, mutta *Terran merisuolamaustettuja bataattilastuja voisin kuvitella mutustavani useamminkin. Lastuista ei jäänyt ikävää sipseistä tuttua rasvakerrosta kitalakeen eikä kevyt suolaus saanut janoa kasvamaan hetkessä pilviin. Kaiken kaikkiaan lastut tuntuivat omaan makuuni terveellisemmiltä ja maukkaammilta, vaikka mistään terveystuotteesta ei tietenkään ole kyse. Lisäplussana saanen sanoa, että nämä rapsakat herkut ovat hyvän makunsa lisäksi luomulaatuisia, gluteenittomia ja vegaanisia. Oivia naposteltavia siis kenelle vain!

Kun siskoni seuraavan kerran ehdottaa viikonloppuherkuksi sipsejä, tiedän mitä napata matkalta mukaan Ruohonjuuresta!

*Terran bataattilastupussi saatu testiin Ruohonjuuresta.

SUNDAYMOOD

Moikka ja mukavaa pian hämärtyvää sunnuntaita kaikille! Tulin vain pikaisesti näyttämään missä merkeissä täällä kuluu loppupäivä. Totaalisen rentoutumisen ja viltillä istumisen lomassa aion nauttia kupeittain uutta suklaista suosikkiteetäni sekä ihastella kauniisti kuvitettua Green Kitchen Stories -reseptikirjaa. Hieman myöhemmin tarkoitus olisi myös käydä kevyellä kävelylenkillä raikasta ilmaa haukkaamassa, mutta muuten olen pyhittänyt tämän päivän levolle - uuteen viikkoon valmistautumiselle. Tämän mahtavampaa viikon lopetusta tuskin voi olla. 

Muistakaahan levätä - myös muulloinkin kuin vain sunnuntaisin! ♥

Parempaa toffeeta ja lakritsia

OKEI. Ennen kuin luet tätä postausta suosittelen syömään riittävän kokoisen aterian, jotta herkkuhimosi ei pääse kasvamaan turhan suureksi.

Oletko yksi niistä, joka haluaisi vaihtaa herkkupäivän herkut parempiin vaihtoehtoihin?

Yksi niistä, joka välttelee valkoista sokeria ja turhia lisäaineita?

Yksi niistä, jolle herkut kuitenkin maistuvat?

Tässä on vaihtoehto sinulle - täysin luonnollinen ja äärimmäisen herkullinen sellainen.

Sain testiin joitain viikkoja sitten Ruohonjuurelta Getraw:in luomulaatuisia, vegaanisia ja gluteenittomia raakapatukoita. Patukoita, joiden pohjana toimivat ihanan makeat ja pehmeät taatelit. Jokaisesta patukasta löytyy ravintoarvoa kohottamaan melko hienoksi rouhittuja manteleita sekä cashewpähkinöitä. Parista pötkylästä löytyy edellä mainittujen ainesten lisäksi myös hassel- ja saksanpähkinöitä. Tuotteet on maustettu kukin omalla tavallaan. Ainesosista löytyy niin lakritsia, vadelmaa, carobia kuin kaakaotakin. Lisämakeutta on tuotu maltillisella määrällä (3%) agavesiirappia.

Nämä Ruotsissa valmistetut patukat ovat raakapatukoiden aatelia jo ihan pelkästään siksi, että nämä tulevat niinkin läheltä kuin naapurimaastamme. Maut ovat omaperäisiä ja varsin uniikkeja. Lakritsisia patukoita ei löydy moneltakaan valmistajalta ja toffeinen on ainakin itselleni aivan uusi makukokemus. Muita makuja kyseisellä merkillä ovat vadelmainen "berryBOOST" ja äärimmäisen suklainen "chocolatechock". Ja miksi sitten äärimmäisen? No, harvasta raakapatukasta löytyy raakasuklaata niinkin suuri määrä kuin 12%. Tämä prosenttimäärä sisältää siis ainoastaan aitoa ja ehtaa suklaata. Suklaata, joka syntyy kahdesta raaka-aineesta, kaakaomassasta ja kaakaojauheesta.

Omia makuhermojani viettelivät eniten lakritsin makuinen "liquoriceboom" ja toffeinen "toffeemania", vaikkei "sisarukset" näille paljoa hävinneetkään.

Lakritsiuutteella ja anisöljyllä ryyditetty "liquoriceboom"-patukka tuoksuu reilusti lakritsalle heti avaamisen jälkeen. Ensipuraisu tuo mieleen lapsuuden yskänlääkkeet - tosin hyvässä mielessä.  Maku on melko vahva, mutta ei suinkaan liian. Patukan mausta pystyy aistimaan niin vaniljan, makeat taatelit kuin pähkinätkin. Mehevän ja pehmeän koostumuksen seasta löytyy rouheisia pähkinä- ja mantelipaloja. 

Tämä, jos joku tyydyttää lakritsan- ja makeanhimon hetkessä! Voit siis huoletta unohtaa niiden epäterveellisten ja epäluonnollisten Pandan ja Fazerin (sori vaan!) lakupötköjen ostamisen lähikaupasta. Ja mikä parasta hei, tämä patukka on täysin gluteeniton toisin kuin tavanomaiset lakupötköt. HUURRAA!

Toiseksi suosikikseni nousi "toffeemania"-patukka, joka saa toffeisen makunsa luonnollisen makeasta carobista, kinuskisesta mesquitejauheesta, hasselpähkinöistä ja vaniljajauheesta. Mukana on myös ripaus laadukasta Himalajan suolaa, joka kruunaa yleensä tuotteen kuin tuotteen. Maku on yllättävän lähellä toffeeta, ja oma makuaistini aistii patukassa aavistuksen mulperimaisuutta, vaikka ei sitä sisälläkkään. Muiden patukoiden tavoin myös tämä omaa pehmeän koostumuksen ripauksella rouskuvia pähkinöitä.

Välipalapatukaksi tämä on omasta mielestäni melko makea, mutta herkkupäivän herkuksi erittäin oivallinen ja sitäkin maistuvampi. "Oikealle" toffeelle todellinen kilpakumppani - aivan takuuvarmasti!

Jotta ette joudu jäämään nuolemaan näppejänne (tai pyyhkimään kuolasta kastunutta pöytäänne) suosittelen kirmaamaan pikimmiten Ruohonjuureen, josta nämä patukat saa nyt mukavaan reilun -15% alennukseen. Kaupoille siis!

Rouskuvat raakapatukat

Raakapatukoiden tekstuureissa on eroja. Jotkut ovat koostumukseltaan hivenen jauhoisia ja kuivia, osa taas meheviä ja kosteita. Joistain löytyy rouskuvia sattumia, joistain taas purutuntumaa saa oikein etsiä. Silti minulla on suosikkeja kummissakin kategorioissa - niin niissä rouskuvemmissa patukoissa kuin niissä vähemmänkin rouskuvissa. Ja itseasiassa, pelkkä rouskuvuushan ei tee patukasta hyvää. Se on minun tuomioni. Maku on se joka voittaa - aina.

Rouskuvista, purutuntuman omaavista, patukoista tämän hetken ehdottomat suosikkini ovat Wild thing:in kookos-chiapatukka ja Roobar:in hamppuproteiinipatukka. Nämä kaksi luomulaatuista ja raakaruokailijoille soveltuvaa patukkaa omaavat rouskuvan tekstuurin ja mehevän koostumuksen - unohtamatta sitä makua! Patukoiden ainesosaluettelo on ällistyttävän selkeä, toisesta löytyy neljä ja toisesta taas viisi raaka-ainetta. Jokaisen ainesosan tunnistaa melko helposti eikä joukosta löydy mitään erikoisia sanahirviöitä tai kammoksuttavia lisäaineita. Eniten "päänvaivaa" saattaa aiheuttaa kookos-chiapatukan acerolajauhe, mutta pikaisella Googlettelulla sekin selviää. Kyseessä on kirsikkaa muistuttava trooppinen hedelmä, joka omaa huomattavan C-vitamiinipitoisuuden. 

Kerrotaan nyt sitten vielä mausta - sehän lienee loppupeleissä se valintaperuste ruoalle kuin ruoalle. Sopivan makea taatelipohjainen kookos-chiapatukka maistuu selkeästi kookokselle ja ihastuttaa kookoksesta tykkäävät tai miksei tähän ihastuisi ei-niin-paljoa kookoksesta tykkääväkin? maistelijansa helposti. Cashewpähkinät tuovat makuun lisäulottuvuutta hienoisella kermaisuudellaan ja makeudellaan. Acerolajauhe jota patukassa muuten on 4% on ainakin vielä toistaiseksi jäänyt maistamatta, mutta ehkä sekin maku vielä löytyy - ainakin sitten, kun on tutustunut kyseiseen hedelmään paremmin. Tämä patukka on jokatapauksessa vienyt sydämeni herkullisen viettelevällä kookoksisella maullaan. 

Hamppuproteiinipatukan maku on enemmän maanläheinen. Se ei ole yhtä makea kuin edeltäjänsä, mutta silti todella hyvänmakuinen. Vaikka patukasta löytyy hamppuproteiinia, voin taata, että koostumuksessa sitä ei huomaa. Jauhoisuudesta tai kuivuudesta ei ole tietoakaan. Mehevässä proteiinilla höystetyssä taatelipatukassa maistuvat herkulliset, melko suurikokoiset, mantelipalat.

Näitä ihania patukoita olen nappaillut Ruohonjuuresta mukaan aina Helsinki-päivinä enkä nyt siis tarkoita sitä tapahtumaa, heh.

Kookosviinietikka - mahtavan maistuva uutuus!

Joko olette kuulleet kookosviinietikasta? Etikasta, joka on tehty perinteiseen tapaan, mutta omenan sijaan kookosvedestä tai -mahlasta? 

Jos ette, niin nyt on sen aika!

Kookosviinietikka on käymisen avulla valmistettu viinietikka, joka omaa miellyttävän kookoksen ja sopivasti etikkaisen maun. Se käy mainiosti esimerkiksi salaatteihin, marinadeihin ja dippeihin. Kookosviinietikasta saa myös veteen sekoitettuna oivan "terveysjuoman", josta saa reilusti muun muassa vitamiineja, aminohappoja ja mineraaleja. 

Kuvissa esiintyvä herkullisen hyvänmakuinen Maya Gold:in kookosviinietikka saa salaatin kuin salaatin maistumaan. Hyvän, selkeästi kookoksisen, makunsa lisäksi tämä - kuten monet muutkin etikat - etikka prameilee terveyshyödyillään ja luomulaatuisuudellaan. Alhaisen glykeemisen indeksin ansiosta tuote sopii hyvin verensokerin heilahtelusti kärsiville, tai muuten vain sitä tarkkaileville. Energiaa tuotteesta löytyy puhtaat 0 eikä ainesosiakaan kookosveden tai -mahlan lisäksi ole ainuttakaan. Kauniisti kuvitettu 400ml:n pullo on varustettu kätevällä korkilla, joten etikkaa ei pääse vahingossa lorahtamaan yli äyräiden. Lisää siis salaatteihisi huoletta - ja maista Aasia makunystyröissäsi!

Tuotetta on saatavilla Ruohonjuurista kautta maan sekä heidän verkkokaupastaan.

Raikas kastike kaali-fenkoli-kevätsipulisalaatille:

puolikas lime

kaffir-limelehti

1rkl kookosviinietikkaa

Leikkaa lime puoliksi. Pistele hedelmälihaan muutamia viiltoja terävällä veitsellä. Purista mehu lasiin. Lisää joukkoon halutessasi yksi murskattu limelehti ja ruokalusikallinen kookosviinietikkaa. Sekoita. Mausta kaalisalaatti viimeiseksi parilla rouhauksella hyvää suolaa. Nauti!

Vaniljainen vadelmasmoothie

Vaniljaisen hurmaavaa makeutta, tofun pehmeyttä ja vadelmien kirpsakkuutta - niistä on tämä herkullinen proteiinipitoinen smoothie tehty.

Silkkiseen vadelmasmoothieen tarvitset:

200gr silken tofua

200gr vadelmia

0,5tl vaniljajauhetta*

+

(makeutukseen agavesiirappia)

Mittaa tofu ja vadelmat tehosekoittimeen ja sekoita. Lisää joukkoon vaniljajauhe ja makeuta halutessasi agavesiirapilla. Nauti smoothie sellaisenaan tai lisää päälle koristukseksi esimerkiksi kohmeisia vadelmia, kaakaonibsejä ja paahdettuja kaurahiutaleita.

*saatu Ruohonjuuresta.
   

Iloinen kömmähdys ja pehmeän tuhti patukka

Iloinen kömmähdys. Kävin joulukuussa piipahtamassa muutamiin otteisiin Kampin Ruohonjuuressa, mutta yksi kerroista oli erityisen mieleenpainuva. Noudin silloisella kerralla myymälästä testiin uusia tuotteita. Nappasin paperisen testikassini käsiini kunnes huomasin sen olevan yltäpäältä öljyltä muistuttavan aineen peitossa. Kerroin, aina yhtä iloisille asiakaspalvelijoille, että kassissani on varmasti mennyt jotain rikki. He tutkivat kassin ja vaihtoivat rikkimenneen tuotteen uuteen tuotteeseen ja puhdistivat likaantuneet tuotteet huolellisesti. Samalla he vaihtoivat tuotteet puhtaaseen kassiin. Lopuksi he vielä pahoittelivat tilannetta ja kulunutta aikaa.

Sain kassin uudestaan käsiini. Lampsin se kädessäni ovista ulos kunnes varashälyttimet alkoivat piipittämään. Palasin takaisin myymälään ja pyysin tarkistamaan tuotteet. Tarkistus kävi pikaisesti ja käteeni ojennettiin kuin huomaamattani kaksi vegaanista proteiinipatukkaa. Olin hieman hämilläni... En oikein ymmärtänyt mistä on kyse kunnes eräs työntekijöistä kertoi sen olevan käytäntö mikäli hälyttimet piipittävät turhaan asiakkaalle. Nappasin patukat hymyssäsuin kassiini ja kiittelin kovasti ystävällisestä palvelusta. Otin pari askelta ovia kohti kunnes varashälyttimien piippaus kaikui taas myymälässä. Tuotteeni tarkistettiin uudelleen yksi kerrallaan, jotta hälyn syy saatiin selville ja käteeni tyrkättiin taas yksi patukka lisää.

Kolmas kerta toden sanoo. Kolmannella yrittämällä pääsin vihdoin ja viimein ulos kaupasta. Kassissani lojui nyt muiden testituotteiden ohella kolme patukkaa, tarkemmin sanottuna kolme vegaanista ja gluteenitonta proteiinipatukkaa, joiden testausta odotin kuin kuuta nousevaa. Maltoin kuitenkin mieleni ja patukat odottelivat kiltisti viikonlopun yli kassissa kunnes mielitekoni vihdoin vei mennessään.

Oli maanantai-ilta. Olin juuri tullut töistä ja pannut sosekeiton ainekset kattilaan kypsymään. Olo tuntui hieman vetelältä ja lantun pilkkomisen lomassa nautitut juurestikut eivät tuoneet kaivattua energiaa. Silloin mielitekoni sai vallan. Avasin keittiökaapin ja tarrauduin pikaisesti Ruohonjuuresta saamaani patukkaani ja avasin sen niin vikkelästi kuin suinkin pystyin. Näky oli erikoinen, ennennäkemätön, täysin erilainen kuin muissa syömissäni patukoissa. Patukka oli väriltään vaaleahkon ruskea ja muistutti ulkonäöltään hieman ehkä fudgea?. Siellä täällä näkyi hassuja vaaleampia ja tummempia pilkkuja. Ensipuraisu toi edelleen mieleeni fudgen. Koostumus oli mukavan tiivis ja murea, mutta kostea. Aika tuhti - sanoisin. Suussani maistui etäisesti suklaa ja hento vaniljainen maku. Haukkasin toisen palan. Olin myyty. Erilainen koostumus ja miellyttävän miedohko makumaailma olivat tehneet minuun vaikutuksen.

Seuraavat kaksi patukkaa katosivat parempiin suihin parin päivän sisällä ja uusiakin on tullut jo ostettua. Useampia.

Mihin patukkaan sitten ihastuin? TÄSSÄ se on, Pulsinin suklaahipuin varustettu vaniljaproteiinipatukka agavenektarilla ja ksylitolilla makeutettuna ja vihreäteeuutteella terästettynä. Riisi- ja herneproteiinilla täydennettynä ja hedelmämehutiivisteellä ja vaniljauutteella maustettuna.

Kuva lainattu ruohonjuuri.fi

Oletko sinä maistanut kyseistä patukkaa?

JOULUKUUN 1. : Vegaaninen uutuussuklaa hasselpähkinäpraliinilla

Oletko dieetillä tai kartteletko sokeria? Jos vastasit jompaan kumpaan kyllä, tämä postaus ei välttämättä ole sinua varten! Suosittelen kuitenkin vilaisemaan tekstin kuvineen nopeasti läpi ja laittamaan tämän uutuustuotteen korvan taakse, joko itseäsi tai vaaleasta suussasulavasta suklaasta pitävää ystävääsi ajatellen.

Sain Ruohonjuurelta testiin Rapunzelin hasselpähkinätäytteisen uutuussuklaan, joka vaaleahkosta väristään huolimatta on täysin vegaaninen. Suklaan kaakaopitoisuus on 40% ja suussasulavan "nutellamaisen" hasselpähkinätäytteen osuus puolet painosta. Suklaan ainesosaluetteloa lukiessa katse kiinnittyy riisisiirappijauhoon, joka ilmeisimmin ajaa maidon virkaa toimien siinä erinomaisesti. Tavallisen valkoisen myrkkysokerin tilalla suklaan makeuttajana on raakaruokosokeri ja pientä lisämakua tuo bourbon-vanilja. Koostumukseltaan suklaa on silkkisen sileää, melko pehmeää ja helposti sulavaa. Sileäksi jauhettu hasselpähkinätäyte sointuu hyvin suklaan joukkoon niin suutuntumaltaan kuin maultaankin. Yhdestä 100g:n levystä napsittavaa riittää yhteensä 15 sopivan kokoisen palan verran.

Tässä suklaa sinulle, joka pitää makeasta. 

Sinulle, jolle maistuvat kotoisat hasselpähkinät sileäksi jauhettuna. 

Sinulle, joka antaa itselleen silloin tällöin luvan herkutella muillakin kuin raakaherkuilla tai sokerittomilla tuotteilla. 

Sinulle, joka muistaa ne lapsuuden hetket, kun paahtoleivälle sai levittää reilulla kädellä Nutellaa. Sinulle, joka odotti niitä päiviä. 

Sinulle, joka pitää täyteläisistä ja tuhdeista suussasulavista suklaista. 

Sinulle, joka arvostaa luomua. Sinulle, joka välittää siitä kuinka työntekijöitä kohdellaan tuotantomaissa.

Sinulle, joka vain yksinkertaisesti pitää suklaista!

Mehevä mausteinen joululeipä (GL, V)

Sain joitain viikkoja sitten Viestintätoimisto Deski Oy :ltä kutsun Myllärin Luomun joululeipähaasteeseen, jossa tarkoituksena oli leipoa leipä lahjaksi ystävää ilahduttamaan. Leipä sai olla oman mielensä mukainen, makea tai suolainen, perinteinen tai moderni, pähkinäinen, mausteinen... Meille annettiin siis lähes vapaat kädet, joten luovuutta tässä sai käyttää rutkasti ja niimpä syntyikin tämä alle oleva gluteeniton mausteinen leipä, 

The Joululeipä.

Jouluista makua, kakkumaista mehevyyttä ja siirappista tummuutta yhdistettynä suklaan ja appelsiinin viettelykseen. 

Yhteen leipään tarvitset:

3dl vettä

200g kurpitsaa

1rkl psylliumia

2rkl melassia (saatu Ruohonjuuresta)

1rkl tummaa agavesiirappia

1dl hamppujauhoa

1dl riisijauhoa

1dl tattarijauhoa

0,5dl tattarileseitä

0,5dl tummaa kaakaojauhetta

1tl jauhettua appelsiinia (saatu Ruohonjuuresta)

1tl neilikkaa (saatu Ruohonjuuresta)

1tl kanelia

1tl suolaa

1tl leivinjauhetta

1tl ruokasoodaa

0,5tl ksantaania

1 Sweet Chili-teepussi (Higher Living)

voiteluun 1tl melassia + 1tl vettä

Kuori kurpitsa ja leikkaa siitä 200g pala vaakaa apuna käyttäen. Mittaa tehosekoittimeen kurpitsan kanssa vesi, psyllium, melassi sekä tumma agavesiirappi. Sekoita sileäksi soseeksi.

Mittaa kuivat aineet keskenään kulhoon ja sekoita hyvin. Kaada sekaan kurpitsasose ja sekoita taikina lusikalla tasaiseksi. Kaavi taikina leivinpaperoituun tai voideltuun pienehköön leipävuokaan ja silota pinnaltaan tasaiseksi.

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele leipä melassi-vesiseoksella ja paista uunin alatasolla noin tunnin ajan. Leikkaa viipaleiksi mieluiten vasta jäähtyneenä. Nauti sellaisenaan, luumu- tai viikunahillon tai haluamiesi lisukkeiden kera.

Maistuvaa ensimmäistä adventtisunnuntaita sekä joulun odotusta!

Rakastuako raakaruokaan? + maukkaat raakavoimapalat

Parin viime vuoden aikana paljon puhuttanut raakaruoka tuntuu olevan nykyään monille tuttu käsite. Tavallisissa ruokakaupoissa törmää lähes väistämättä raakasuklaisiin ja kuumentamattomiin öljyihin. Leivontahyllyt notkuvat erilaisia siemeniä ja pähkinöitä eikä vieressä nököttäviltä taateli- ja viikunapakkauksilta voi silmä välttyä. HeVi-osastolta napataan matkaan puolikuivattuja taateleita, avokadoja ja lehtikaalia ja niistä surautetaan energisoiva vitamiinismoothie heti aamutuimaan. Viitseliäimmät ja ahkerimmat lusikoivat päivän aloittajaisiksi tuorepuuron värikkäin lisukkein. Kahvin ja teen sekaan dipataan MCT- tai kookosöljyllä täytetty lusikka. Iltapäivällä poiketaan läheltä löytyvän raakakakkubaarin kautta ja iltapalaksi nautitaan chiasiemenistä valmistettua "vanukasta".

Aika raakaa, vai mitä?

Raakaruoan suosio on kasvanut - sen huomaa niin blogimaailmassa, mediassa, ravintoloissa kuin ruokakaupoissakin. Tyhjyyttään ammottava chiasiemenhylly lähikaupassa ei ole enää poikkeus eikä tyhjyyttä voi mielestäni enää selittää pelkällä saatavuusongelmalla. Ostajamäärät lisääntyvät kaiken aikaa - se on minun huomioni. Kun suosikkibloggari julkaisee herkulliselta näyttävän chiavanukkaan houkuttelevin lisukkein, ei aikaakaan kun lukija vääntää samaa jo omassa keittiössään. Enää ei siis tarvitse olla "takkutukkahippi" tai "viherpiipertäjä" syödäkseen kypsentämätöntä ruokaa vaan koukkuun ovät jääneet monet ihmiset elämäntyyliin katsomatta aina nuorista keski-ikäisiin. Olit sitten vegaani, sekasyöjä, ekoihminen, herkuttelija tai treenaaja - tämä ruoka on myös sinua varten!

Vaikka sana raakaruoka tuntuu olevan monille tuttu käsite, eivät kaikki kuitenkaan todellisuudessa tiedä mitä se tarkoittaa.

Kerrataan siis lyhyesti. Raakaruoka on kypsentämöntä ruokaa, jota ei missään valmistusvaiheessa kuumennetta yli 42-46 asteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lieden ja uunin käyttö jäävät pelistä pois. Päivälliseksi ei nautitakkaan höyryävän kuumasta keitosta vaan saman asian ajaa esimerkiksi kypsentämättömistä juureksista ja pähkinöistä blendattu keitto. Keittämisen korvaa liottaminen tai idätys ja paistamisen kuivatus. "Raakakeittiön" tärkeimmiksi kodinkoneiksi muodostuvat mehustin, tehosekoitin ja kuivuri, mutta aloittelija pärjää hyvin sauvasekoittimellakin. 

Mitä raakaruokailija sitten syö? Idätettyjä papuja ja siemeniä, kuivattuja hedelmiä, keittoja, smoothieita, salaatteja, crackereita... Melkeinpä mitä vain! Huomioithan, että myös viljojen idätys onnistuu. Jos idut eivät nappaa, kasvata niistä oraita ja nauti energisoivasta ja aineenvaihdunnan buustaavasta orasmehusta.

Mitkä tuotteet eivät useista luuloista huolimatta ole raakaruokaa? Suurin osa Suomessa myytävistä kaurahiutaleista ovat höyrytettyjä, eli toisin sanoen käsitelty kuumassa. Tähän kategoriaan kuuluvat tunnetuimmat brandit kuten Elovena ja Myllyn Paras. Monet "kuivatut" hedelmät, ne limaisen tahmaiset muka-kuivatut, sisältävät lisä- ja säilöntäaineita eivätkä näin ollen ole raakoja eivätkä edes hyviä. Samaan syssyyn mainittakoon myös banaanilastuista ja kuutioiduista hedelmäpaloista, jotka ovat lähes poikkeuksetta kyllästetty valkoisella sokerilla ja/tai öljyillä, eli aineksilla, jotka eivät sovellu raakaravintoon. Joissain pähkinä-hedelmäsekoituksissa tai esimerkiksi P&S:ssä törmää valkoisiin kookoskuutioihin, joiden yhtenä ainesosana on liivate. Kaukana raa'asta siis.

Pelkän uunituksen poistaminen ei tee ruoasta raakaruokaa! Juustokakku ei ole raakaravintoa vaikka sitä ei kypsennetty olekkaan. Ei myöskään perinteinen piparitaikina raakana... Järjenkäyttö on siis sallittua! ;)

Suosittelen tutustumaan tuotteisiin perinpohjaisesti ennen niiden mieltämistä raakaruoaksi tai sitten käyttämään ruokavaliossa runsaasti selkeitä raakaruokia kuten tuoreita, kunnolla kypsiä, hedelmiä ja vihanneksia, siemeniä ja pähkinöitä.

Alle olen koonnut muutamia erittäin varteenotettavia syitä rakastua raakaruokaan:

♥ raakasuklaa. no words needed. täynnä makua ja antioksidantteja.

♥ vitamiinit, kivennäisaineet ja entsyymit tuhoutumattomina

♥ ei E-koodeja tai epämääräisiä sanakirviöitä ainesosaluettelossa

♥ enemmän makua

♥ raakaruoan valmistaminen ei vie tavallista ruokaa valmistamista kauemmin

♥ useita tapoja valmistaa ruokia: liottaminen, idättäminen, kuivaaminen...
 ♥ kauppojen laaja valikoima esimerkiksi patukoita välipaloiksi

♥ sähköä säästyy

♥ useimmiten kasviperäistä 
(=tuotantoeläimet kärsivät vähemmän=mitä vähemmän lihan kulutusta, sitä vähemmän lihaa tuotetaan)

Vaikka postaus on ollut pitkä, koittakaa jaksaa lukea vielä hetki. Seuraa nimittäin mainio raakaruokasuositus!

Raakaruokaan liittyen haluan vielä suositella yksiä parhaita maistamiani raakacrackereita. Parhaita siksi, että näissä todella näkyy käsityö ja se, että jokaisen palan eteen on ihminen konkreettisesti tehnyt työtä. Parhaita myös siksi, että nämä ovat täysin luomuja, gluteenittomia, raakoja, pähkinättömiä ja yhtä makua lukuunottamatta vegaaneja. Eikä lista vielä tähän lopu. Maultaan nämä ovat voimakkaita, ja pääraaka-aineen tai muiden ainesosien olemassaoloa on vaikea olla huomaamatta. Mukavaa suutuntumaa tuovat suussa rapsahtavat siemenet ja mielenkiintoista lisämakua erilaiset yrtit. Miltä kuulostaisi vaikkapa punajuurinen mansikkavoimapala piparmintulla? Siihen päälle sipaisu raakaa vaaleaa mantelivoita ja makunautinto on taattu. Niin, ja välipalahimo tyydytetty.

Kyseessä ovat Ruohonjuurista löytyvät ja Virossa valmistettavat LOOV :in raakavoimapalat, joita löytyy kaikkiaan viidessä houkuttelevassa maussa. Makuhermojasi pääset hemmotelemaan muun muassa ruokaisan herkullisilla tomaatti-timjamicrackereilla tai sipulin ja auringonkukansiementen rouskuvalla yhdistelmällä. Makeampaa makua halajaville löytyy valikoimasta voimamapalat myös herkkusuille. Silloin valintasi voi olla esimerkiksi omena-kaneli (sis. hunajaa) tai ihana yhdistelmä pirteää punajuurta ja makeaa mansikkaa.

Voit käyttää paloja leivän asemasta esimerkiksi aamiaisella tai iltapalalla. Hyväksi todettu tapa on myös silputa niitä kasvissosekeiton tai ruokaisan juuressalaatin joukkoon tuomaan kaivattua tekstuuria ja lyömätöntä makua tiiviissä muodossa. Leffaillan, tai miksei jonkun muunkin illan, pelastat leikkaamalla palat kolmion muotoon ja dippaamalla niitä mustapippurilla ja suolalla maustettuun liotetuista cashewpähkinöistä, lehtikaalista ja avokadoöljystä tehtyyn dippiin. Kokeile rohkeasti myös itsetehdyn guacamolen toimivuutta voimapalojen kaveriksi!

Vihdoinkin markkinoilla on Lifefood :in raakacrackereille ERITTÄIN varteenotettava kilpailija. ;)

Raakavoimapalat saatu yhteistyön kautta Ruohonjuuresta.

Lisäisitkö vielä jotain huomionarvoista? Kirjoita se kommenttiboksiin ja jaa se meidän kanssamme!

Loistava aamudrinkki mahan hyvinvointiin

Kaipaatko aamuihisi juomaa, joka sekä virkistää että huoltaa vatsasi kuntoa? Jos kaipaat, niin kokeileppa terästää vetesi heti huomenaamuna luomuinkiväärisiivuilla ja parilla teelusikallisella kuumentamatonta luomuomenaviinietikkaa. Voit tipauttaa sekaan myös muutaman jääpalan, mutta kaikkein masuystävällisin drinkki syntyy huoneenlämpöisestä vedestä.

Ja miksi sitten juuri näillä aineksilla? No, minäpä kerron. Inkivääriä on pidetty pitkään hyvänä lääkkeenä vatsavaivoihin. Se sisältää karvasaineita, jotka kiihdyttävät ruoansulatusnesteiden eritystä lisäten ruokahalua ja edistäen ruoansulatusta. Inkiväärillä on todettu olevan myös monia muita positiivisia vaikutuksia kehoon. Se voi muun muassa auttaa vilustumisen oireissa ja matkustamisesta syntyvään matkapahoinvointiin.

Omenaviinietikka toimii inkiväärin tapaan hyvänä vatsalääkkeenä parantaen ruoansulatusta ja lieventäen vatsavaivoja. Se sisältää paljon vitamiineja ja kivennäisaineta, jotka saavat olosi tuntumaan hetkessä paremmalta. Viinietikka lisää myös kylläisyyden tunnetta, joten se sopii mainiosti myös painoaan tarkkaileville tai ylensyönnistä kärsiville.

Itse olen ottanut tavakseni juoda tämän inkivääri-omenaviinietikkadrinkin aina aamuisin. Joskus olen tehnyt sen jo illalla valmiiksi jääkaappiin ja nauttinut sen heti herättyäni tyhjään vatsaan. Silloin inkiväärin maku on huomattavasti voimakkaampi eikä vahva etikan maku puske kovinkaan paljoa läpi. Vaikka etikan lisääminen veteen saattaa kuulostaa hurjalta "makuelämykseltä", voin sanoa, ettei tämä juoma todellakaan ole puistattavan pahaa vaan enemmänkin ihan miellyttävä kokemus.

Lisätietoja noista kahdesta "ihmeaineesta", inkivääristä ja omenaviinietikasta, löytyy esimerkiksi Googlettamalla!

Alla vielä tietoisku kyseisestä omenaviinietikasta maahantuojalta Itu Biodyn Oy:ltä: 

"Beutelsbacherin biodynaaminen omenaviinietikka on valmistettu biodynaamisesti viljellyistä omenista luonnollisella tavalla mahdollisimman vähillä käsittelyillä. Poimintatuoreista, kokonaisista omenista on puristettu kirkastamaton omenamehu, jonka on annettu käydä etikaksi luontaisesti. Käyminen alkaa omenien pinnalla luontaisesti löytyvien villihiivojen avulla. Mehua tai etikkaa ei ole kuumennettu missään valmistusvaiheessa. Näin ravitsemuksen kannalta kaikki tärkeät aineosat ovat tallella.

Omenaviinietikka sopii salaattikastikkeeseen, maustamiseen, säilöntään ja esimerkiksi virkistysjuomaksi: sekoita lasilliseen raikasta vettä 2 tl etikkaa ja makusi mukaan hunajaa. Voit lisätä etikkaa myös kylpyveteen tai puhdistaa kasvosi laimennetulla etikkavedellä. Käytä silloin 2-3 ruokalusikallista etikkaa litraan vettä. Koirien ystävät kertovat, että laimennettuna etikkavesi käy myös koirien korvien putsaamiseen.

Lukuisten siivousniksien joukosta yksi suosikkimme: Pinttyneen kahvinhajun termospullosta saa kaatamalla laimentamatonta etikkaa termarin koosta riippuen desistä kahteen. Huljutellaan, annetaan liota hetken aikaa ja huljutellaan taas. Lisätään kuumaa vettä ja huljutellaan seos ympäri termaria ja kaadetaan pois. Lopuksi huuhdellaan termari vuorottelemalla kylmää ja kuumaa vettä.

BEUTELSBACHER on tehnyt biodynaamisia luomumehuja vuodesta 1986 asti. Raaka-aineet ostetaan sopimustuottajilta, joiden kanssa on vuosikymmenien ajan kehitetty yhdessä tuotantoa. Näin tuotantoon on valikoitunut mahdollisimman monipuolinen lajien kirjo. Omenien erilajikkeiden yhdistelmällä syntyy aromikas ja monivivahteinen etikka."

Omenaviinietikka saatu blogiyhteistyön kautta Ruohonjuuresta.

Syysiltojen kanelinen lämmittäjä

Tiedättekö sen tunteen, kun töistä kotiin tultua tekisi mieli vain käpertyä sohvan uumeniin viltin sisälle, ottaa kuppi höyryävän 

kuumaa teetä ja sytyttää pieni tuikku tunnelmaa luomaan? Avata ehkä telkkari tai sitten vain olla ihan hiirenhiljaa, olla vain, nauttia. 

Antaa ajan kulua stressaamatta mistään. Uppoutua hetkeksi johonkin ihan muuhun, johonkin, joka saa vienon hymyn huulille. 

Johonkin, mistä tulee hyvä olo. 

Vaikka syksy tuo tullessaan nenän pään kylmettävät ilmat, on näissä jotain maagista taikaakin. Puut ovat ulkona kuin suoraan 

pikkulapsen värityskirjasta ja hämärtyvät illat tekevät kaduista aavemaisen hiljaiset. Korkealla yllä lentävien hanhien vaimea ääni 

kantautuu korviin ja viimeiset lehdet leijailevat alas puista. 

Syksy on tullut, niin sen on oltava.

Ylläolevissa kuvissa esiintyy yksi Pukan uusista teemauista ja yksi uusista suosikeistani. Villiomenien ja kanelin loistava kombo yhdistettynä inkiväärin mausteisuuteen ja lakritsin makeuteen. Häivähdys raikasta appelsiinia ja kardemumman omenapiirakkaimaista makua - yrttitee, joka saa syksyiset illat tuntumaan lähes luksukselta. Tähän kylkeen kun saisi vielä tummalla suklaalla kuorrutettuja inkivääripaloja, olisi hetki, tämä hetki, ääriään myöden täydellinen.

ps. suosittelen tsekkaamaan myös Pukan muut mielenkiintoiset uutuudet!

Tuote on saatu testiin Ruohonjuuresta.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! Nauttikaahan syksyn viimeisistä värikkäistä päivistä ja miellyttävän kirpeistä ilmoista. ♥

Parhaat levitteet leivän päälle OSA 1

Silloin, kun laiskuus iskee eikä jääkaapista löydy ollenkaan hummusta, munakoisotahnaa tai muita itsetehtyjä tahnoja, on onneksi kauppojen valikoimissa monia herkullistakin herkullisempia levitteitä. Näistä mainitsemisen arvoisia ovat muun muassa pähkinä- ja siemenvoit sekä oluthiivalevite, jotka kaikki sisältävät rutkasti hyviä rasvoja, paljon vitamiineja ja reilusti proteiinia. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa valita ostoskoriin vain sellaisia tuotteita, jotka sisältävät sitä ainesosaa itseään mitä purkissa lukee. Sokerilla ja öljyillä (esimerkiksi palmuöljy) "terästetyt" maapähkinävoit eivät ole sieltä terveellisimmästä päästä kuten varmasti ymmärrättekin.

Minä aloitin tänään aamuni riisikakuilla, joiden päälle leivitin tämän hetken lempparilevitteitäni. Toiselta riisikakulta löytyi Rapunzelin tummaa sekä vaaleaa mantelivoita. Maultaan nämä tahnat ovat kuin yö ja päivä, vaaleamman maku on reilusti hennompi ja kermaisempi. Tumman maku taas on paahteinen ja syvä. Voit sisältävät ainoastaan manteleita eivätkä siis yhtään lisättyä suolaa. Vaikka kummankin maku herkullinen ja täyteläinen, on vaalea kermaisuutensa ansiosta kuitenkin enemmän makuuni. Koostumukseltaan nämä ovat huoneenlämmössä säilytettyinä varsin juoksevia korkean rasvapitoisuutensa vuoksi, jonka takia nämä sopivat levitteen sijasta hyvin myös esimerkiksi tuoreen omenapiirakan kaveriksi. 

Ravintoarvoltaan mantelivoi pesee esimerkiksi maapähkinävoin monellakin osa-alueella. Manteli on maapähkinään verrattuna vähähiilarisempi ja kalsiumia löytyy yli kolminkertaisesti. Myös fosforin, raudan, sinkin, kaliumin, magnesiumin ja seleenin määrät ovat maapähkinää suurempia. Rasvaa mantelissa on 54grammaa, joka on 11grammaa enemmän kuin maapähkinässä. Kuiduilla manteli ei sentään maapähkinää voita. Kun maapähkinässä kuitua on ruhtinaaliset 15,8grammaa, mantelissa sitä on vain alle puolet, 7,2grammaa. 

Oli miten oli, ruoassahan tärkeintä on maku ja herkullisuutensa ansiosta mantelivoi lunastaa paikkansa levitteiden kärkeen kertaheitolla!

ps. maittavan hieman paksumman levitteen saa sekoittamalla pieneen määrään mantelivoita sopivasti maamantelijauhetta kunnes haluttu koostumus on saavutettu. Jauhe tuo voihin miellyttävää makeutta ja lisää voin kuitupitoisuutta. TEST IT! :)

*mantelivoit saatu Ruohonjuurelta*

Voimauttava vitamiinipari

Mietitkö koskaan kokatessasi sisältääkö valmistamasi ruoka riittävästi elimistölle tarpeellisia vitamiineja? 

Nappaatko vitamiinit aina purkista vai pyritkö saamaan ne ravinnosta? 

Oletko tietoinen vitamiinien tarpeellisuudesta? 

Olen yksi niistä, joka ei erityisemmin kiinnitä huomiota vitamiinien saantiin. Vegaanina ruokavalioni on hedelmien ja kasvisten osalta monipuolinen ja kun sekaan lisää vielä pähkinöistä, siemenistä, pavuista ja gluteenittomista viljoista saatavat vitamiinit, on monen vitamiinin tarve tyydytetty moninkertaisesti. En siis koe, että minun tarvitsisi laskea jokaisen suupalani A- tai C-vitamiinit. Sen sijaan yhden vitamiinin saamiseen olen alkanut kiinnittämään huomiota. Kyse on B12-vitamiinista, vitamiinista, jota saa luonnostaan ainoastaan eläinperäisistä tuotteista ja, joka jää näin ollen uupumaan vegaanin ruokavaliosta.

B12-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka muista vesiliukoisista vitamiineista poiketen varastoituu elimistöön, maksaan. Terveellä ihmisellä varastot kestävät useita vuosia eikä normaalia (sekasyöjä) ruokavaliota noudattavalla ihmisellä esiinny helpostikaan puutteita ikäihmisiä lukuun ottamatta. Kun ruokavaliota rajoitetaan ja pois jätetään eläinperäiset tuotteet, korostuu B12-vitamiinin tarve. B12-vitamiinin puutostila voi johtaa pahimmassa tapauksessa muistiongelmiin tai muihin älyllisiin ongelmiin. Lievempiä haittavaikutuksia ovat muun muassa anemia ja masennus, jotka eivät nekään mieluisia ole.

Otin muutama kuukausi sitten yhteyttä yhteistyökumppaniini Ruohonjuureen ja tiedustelin, josko pääsisin testaamaan B12-vitamiinia useamman vuoden vegaanina olon jälkeen. Johanna otti minuun nopeasti yhteyttä ja ilmoitti vitamiinin olevan noudettavissani. Olin innoissani, koska mitä enemmän olin lukenut B12-vitamiinin puutteesta sitä enemmän aloin vakuuttumaan vitamiinin tarpeellisuudesta. 

Ruohonjuuren testikassista paljastui BetterYou:n vitamiinisuihke. Annostelu tapahtuu yksinkertaisesti painamalla "nappia" ja neljällä suihkautuksella saa optimimäärän (1200µg) B12-vitamiinia. Maultaan suihke on hyvää (ellei jopa herkullista!) ja erittäin hyvin imeytyvää. Pienen kokonsa ansiosta vitamiini kulkee helposti mukana niin arjessa kuin matkoillakin eikä suihkeen "nauttiminen" edellytä vesipullon mukana pitämistä kuten tabletit. Yhdestä putelista riittää kuukauden tarpeisiin eikä reilun kahdenkympin hinta tee isoa lovea kukkaroon, varsinkaan, kun kyse on omasta terveydestä. 

Toinen vitamiini, jonka käytöstä olen innostunut, on C-vitamiini. Tällä hetkellä käytössäni on ihanan kirpsakka Puhdistamon amla-marjauute, joka sisältää huiman määrän C-vitamiinia. Amla on Intiassa kasvava vihreä marja, jota on käytetty Ayurvedisessä lääketieteessä jo tuhansia vuosia vahvistavien ominaisuuksiensa vuoksi. Suositeltava määrä tätä luomulaatuista vitaamiinijauhetta päivässä on enintään 1/4 teelusikallinen ja määrän voi sekoittaa helposti esimerkiksi smoothien, tuorepuuron tai veden sekaan. Huippuriittoisasta 50 gramman purkista riittää päivittäisessä käytössä usean viikon tarpeisiin.

Yhdessä B12- ja C-vitamiini luovat voimauttavan yhdistelmän, joka pitää sinut ja aivosi virkeinä päivästä toiseen. Samalla saat vastustukykysi ja muistisi buustattua aivan uudelle tasolle!

Kumpikin esittelemistäni tuotteista on saatavilla Ruohonjuuren myymälöistä sekä verkkokaupasta.

Neljän ainesosan minttuiset raakabrowniet

Viikonloppu - mikä ihana tekosyy syödä herkkuja! Eikös? ;)

Aamulla herättyäni puoli seitsemän oloni oli ihanan pirteä. Istuin parisen minuuttia sänkyni reunalla ennen kuin ponkaisin kokonaan ylös. Ampaisin lähes samantein keittiöön parin askeleen päähän ja kaivoin kaapistani esille muutamat tuotteet ja sauvasekoittimeni. Pitkään mielessäni muhinut idea raakabrownieista sai vihdoinkin tuulta siipiensä alle. Herkullisen tuoksun vallatessa asuntoani oli browniet jo pakkasen hellässä syleilyssä ja sormi tahmaisen kipon sisällä. Puoli tuntia tuosta hetkestä eteenpäin edessäni oli pala minttuista raakabrownieta ja höyryävän kuumaa luomuteetä.

Kukapa voisi väittää etteikö herkullinen aamiainen olisi loistava valinta heti viikonlopun aloittajaisiksi.

Nämä raakabrowniet saavat makunsa tahmaisen pehmeistä luomuluumuista, joiden maku on täyteläisen "tumma". Tarkoitan tällä voimakasta ja aromaattista makua, makua, jota ei saa käyttämällä taateleita saati sitten viikunoitakaan. Kuivattujen luumujen viettelevä makeus tuo mieleen luumumarmeladin, jota lapsena taisi eksyä suuhun joulutorttuja tehdessä lusikallinen jos toinenkin. Montaa lusikallista herkkua ei kuitenkaan pystynyt kauhoa, mutta eipä pysty näitä raakabrownietakaan. Täydellisiä makeanhimon taltuttajia erinomaisilla ravintoarvoilla höystettynä siis!

PS. Älkää iskekö kiinni mihin vain luumuihin. Tarkistakaa tuoteseloste ja valitkaa mieluummin luomuja ja/tai ainakin lisäaineettomia.

Pariin isohkoon palaan raakabrownieta tarvitset:

1dl Makrobioksen luomuluumuja (saatu Ruohonjuurelta)

0,3dl luomukauraryynejä

2rkl raakakaakaojauhetta

1/3pss Clipperin piparminttuteetä

Mittaa luumut (noin 65gr) ja kauraryynit sauvasekoittimen tai teholeikkurin kulhoon. Sekoita pieni hetki kunnes tuloksena on tahmainen, mutta ei täysin sileä, massa. Lisää joukkoon kaksi ruokalusikallista raakakaakaojauhetta ja 1/3 pussillinen Clipperin piparminttuteetä (siitä pussista, ei valmista veteen tehtyä teetä!). Sekoita lusikalla sekaisin. Kaavi massa leivinpaperille ja muotoile se esimerkiksi veistä apuna käyttäen tasaiseksi levyksi. Nosta browniet pakkaseen jäähtymään ja kiinteytymään puolesta tunnista eteenpäin. Tarjoile hieman viileinä esimerkiksi höyryävän teen kera. Halutessasi voit lisätä palan päälle vielä raakakaakaojauhetta ja mansikkasiivuja.
Nauti aamu-, väli- tai iltapalana - toisinsanoen koska vain!

Kuivatut luumut ovat melko korkean kuitupitoisuutensa ansiosta oiva lisä päivittäiseen ruokavalioon sekä aineenvaihduntaa nopeuttamaan. Saat niistä kuidun ohella myös aimoannoksen vitamiineja ja kivennäisaineita. Muista kuitenkin, että energiaa nuo tummat herkut sisältävät moninkerroin tuoreisiin verrattuna, joten pyri pitämään kohtuus näitä napostellessasi!

Suklaa-mansikka-proteiinineliöt - mostly RAW!

Täällä ollaan podettu hirmuista herkkuhimoa jo pitkään - tai pitkään ja pitkään, parisen viikkoa. Olen herkutellut terveellisesti sekä epäterveellisesti. Suuhuni on eksynyt muun muassa vihreitä kuulia, suklaata ja näitä huisin herkullisia suklaaneliöitä. Melkeinpä joka päivä on ollut fiilis, että keho tarvitsee sokeria. Olen siis kuunnellut kroppaani ja antanut sille tarvitsemansa. Helteisten ilmojen aikana kun ruoka ei oikein maistunut niin kai tämä on nyt kropan tapa ilmoittaa energiavajeesta. Pieni, tai vähän suurempikin, makean määrä ei maailmaani kaada eikä liikauta vaa'an viisariakaan lähes ollenkaan. Mikäs sitten pointtini tässä oikein oli? - no se, että on ihan sallittavaa nauttia herkkuja, kun niitä mieli tekee. Tietenkin liika on aina liikaa, mutta en usko, että kohtuudella nautittuna saisin terveyttäni herkuilla pilattua.

Nämä mansikkaiset suklaaneliöt saivat alkunsa kaappeja tutkiskelemalla. Tekemiseen meni aikaa kymmenisen minuuttia sekä sen päälle pari tuntia pakastusta. Kyse on siis melko nopeasta ja ennen kaikkea terveellisestä herkusta, joka vie makeannälän mennessään.

Noin 10 annokseen tarvitset:

125gr kuivattuja taateleita

noin 0,5-1dl kookosvettä

0,5dl Puhdistamon suklaanmakuista riisiproteiinia (saatu Ruohonjuurelta)

0,5dl kookosjauhoja

3rkl raakakaakaojauhetta

1rkl kokonaisia kaurasuurimoita

0,5dl kuivattuja mansikkalastuja

Paloittele taatelit hieman pienemmiksi ja sekoita ne sauvasekoittimella kookosveden kanssa tasaiseksi tahnaksi. Lisää sekaan puoli mitallista suklaanmakuista riisiproteiinia, puoli desiä kookosjauhoja sekä kolmisen ruokalusikallista raakakaakaojauhetta. Sekoita. Mittaa joukkoon viimeiseksi kaurasuurimot ja pilkotut (tai saksitut) mansikkalastut. Anna taikinan seistä hetken aikaa. Muotoile massa käsissä esimerkiksi palloiksi tai painele pienen vuoan pohjalle. Nosta pakastimeen vähintään pariksi tunniksi ja nauti mieluiten pian pakastimesta ottamisen jälkeen. 

huom. neliöt eivät jäädy koviksi, jonka takia koostumus jää mukavan pehmeäksi ja meheväksi.

kuva lainattu ruohonjuuri.fi

Tuosta Puhdistamon luomulaatuisesta suklaa-proteiinijauheesta vielä sen verran, että se on täysin vegaaninen, gluteeniton sekä sokeriton, joten se sopii mainiosti useimpien ihmisten ruokavalioon - niin keliaatikkojen, vegaanien kuin sokerikammoistenkin tai muuten vain laadukasta proteiinia haluavalle. Jauhe on maustettu raakakaakaojauheella ja kaakaouutteella ja makeudesta vastaa stevia. Seasta löytyy myös riisinlesejauhetta sekä hitunen merisuolaa. Jauheen proteiinipitoisuus on 70% ja imeytyvyys samaa luokkaa kuin tunnetuilla eläinperäisillä proteiinituotteilla (maito- ja heraproteiini, kananmunan proteiini).

Maultaan jauhe on mielestäni miedohko, joten ajattelisin sen sopivan paremmin esimerkiksi raakaleivonnaisiin kuin veden kanssa sekoitettuna. En kuitenkaan tyrmää ajatusta veteen sekoittamisesta, koska en jauhetta niin ole maistanut. Kuumentamaan en jauhetta lähtisi, sillä osa arvokkaista ravinteista saattaa tuhoutua tai makukin ehkä muuttua.


Jos mielit päästä maistelemaan huisin hyviä mansikkaisia suklaaproteiinineliöitä, suosittelen kipaisemaan Ruohonjuuren kautta ja nappaamaan mukaan pussin kyseistä proteiinijauhetta. Mikäli et asu minkään myymälän lähellä, voit toki astua myös Ruohonjuuren kattavaan verkkokauppaan, josta löytyy sadoittain laadukkaita tuotteita.


Kuinka sinä käytät riisiproteiinia?

Loppuun vielä kuva eilen parvekkeelta keräämistäni tomaateista. Yummiee... Onneksi näitä pallukoita on tulossa vielä paaljon lisää!