On ihanaa seurata, kun nuo pienokaiset kasvavat. Päivä päivältä ne näyttävät aina vain vahvemmilta ja kauniimmilta. Vaikka pituuskasvu on hieman laantunut, on kasvua silti havaittavissa. Uusia lehtiä puskee esiin tiheähköön tahtiin ja varret tuntuvat vankkenevan.
Minun muruseni, rakkaimpani, pikkuiset paprikani ja tomaattini.
Oi että, olis kyllä mahtavaa itsekin kasvattaa omat tomaatit, paprikat ja muut vihannekset! Pitänee seurailla miten tää sun vihanneskasvatus-projekti etenee, ehkäpä sitä innostuis itsekin kokeilemaan! :)
VastaaPoistaTää on kyllä mukavaa puuhaa! Noista on tullut ihan perheenjäseniä, kun niitä täytyy hoitaa ja hoivata päivittäin. Hyvä etten sentää jo paijjaile niitä iltaisin ennen nukkumaanmenoa, kun ne ovat niin sieviä ;). Toivottavasti sitten kesällä saan nauttia oman maan (parvekkeen) antimista ja hoivaaminen näin ollen tuottaa tulosta. :)
Poistaps. kohta lähden muuten "nokkosmetsälle", koska aion pyöräyttää tänään joko nokkoslettuja tai -leipää. :)