perjantai 6. helmikuuta 2015

Reppureissari

Olen reissanut pitkin Eurooppaa useana kesänä. Takana on pitkä lista eri maita aina tavallisemmista maista vähän erikoisempiikin. Olen viettänyt aikaani muun muassa Bosnia&Herzegovinassa, Albaniassa, Kosovossa ja Makedoniassa, joista on jäänyt mieleeni erityisesti ihmiset, äärettömän ystävälliset ihmiset. Niin, ja unohtamatta niitä upeita vuoristoisia maisemia eritoten Albaniassa. Samaan listaan mahtuvat myös perinteisemmät kohteet kuten Espanja, Kreikka ja Portugali ja Keski-Euroopan kohteet aina Tsekistä, Budapestiin ja Saksaan. Niissäkin kohteissa olen viihtynyt, mutta jollain tapaa nautin enemmän olostani paikoissa, joissa joka toinen vastaantulija ei ole turisti ja kulttuurikin poikkeaa huomattavasti meidän kulttuuristamme.

Reissaajana olen todella huoleton. Minulle riittää se, että rinkastani löytyvät vain välttämättömimmät tavarat ja teltta, jonka pystyttää vaikka kauniille rannalle illan tullen. Makuualustoja en mukanani kanna, mutta makuupussia ilman en matkusta. Se toimii hyvin vaikka tyynynäkin pitkillä bussi- tai junamatkoilla ja onhan siitä lämmittäjäksikin koleilla ilmoilla. Samaan aikaan se suojaa jossain määrin varkailta, kun arvoesineensä tunkee sen sisään itsensä lisäksi yön tullen. Sinne sujahtavat hyvin niin rahat, puhelin kuin kamera objektiiveineenkin.

Reissujeni pääasiallisina kulkuvälineinä ovat toimineet bussit ja junat, mutta liftaamistakin on tullut kokeiltua. Se vasta kokemus olikin - ja upea sellainen! Peukun nostaminen ensikerralla oli vaikeaa ja jännittävää, mutta siitä se sitten lähti. Joidenkin autojen kyydissä on tullut istuttua vain muutamia minuutteja parin korttelin verran, mutta joukosta löytyy myös usean tunnin mittaisia matkoja autoa vaihtamatta. Osan kanssa olemme pysähtyneet sopivin väliajoin esimerkiksi kahvilaan teelle tai näköalapaikalle maisemia ihastelemaan. Joidenkin kanssa kommunikointi on ollut vaikeaa tai lähes mahdotonta yhteisen kielen puuttuessa, mutta onneksi elekielellä ja karttaa osoittelemallakin pärjää yllättävän pitkälle. Joidenkin kanssa juttua taas on riittänyt niin paljon, että on ihan hengästynyt.

Ja nyt olen minäkin hengästynyt. Reissuni ovat olleet niin hienoja, erikoisia, uskomattomia ja uusia kokomuksia täynnä olevia, että juttua riittäisi vaikka tuntikausiksi, mutta säästääkseni teidät tältä vaivalta, siirrytäämpä reissukuviin.

Ja KYLLÄ, poden ikuista matkakuumetta.


Oletko sinä kokeillut reppureissaamista?
Olitko matkalla yksin vai yhdessä jonkun kanssa?
Missä kaikkialla olet vieraillut?
Mitkä ovat olleet reissujesi parhaita puolia? Entä huonoja?

Jaa kokemuksesi!

2 kommenttia:

  1. Ihania kuvia! En ole ikinä matkustanut Tukholmaa tai Tallinnaa kauemmaksi, Eurooppaa haluaisin kiertää ja jos aikaa olisi niin lähtisin ukon ja reppujen kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti joskus lähteä reissuun, jos vaan mahdollisuus tulee ja eritoten suosittelen matkustamaan omatoimisesti, jolloin kohteista saa paljon enemmän irti. :)

      Poista