tiistai 2. joulukuuta 2014

JOULUKUUN 2. : Tarinani meikkaamattomuudesta

Muistatteko, kun kerroin viime vuoden loppupuolella muutamaankin otteeseen meikkaamattomuudestani
Mikäli olet syystä tai toisesta epähuomiossa missannut nämä kirjoitukset, pääset niihin TÄSTÄ, TÄSTÄ ja TÄSTÄ


Kaikkihan lähti alulle kahden kuukauden reissustani Euroopassa, jonka toteutin vuoden 2013 kesällä. Muistan kuinka sipaisin kasvoilleni aamuvarhaisella meikkiä ennen kuin suuntasin kohti lentokenttää tuona keskiviikkoaamuna. Olo oli väsynyt ja aurinkokaan ei ollut vielä noussut. Kaikkialla oli hämärää ja ilmakin tuntui vuodenaikaan nähden viileältä. Tunsin itseni kuitenkin jossain määrin melko pirteäksi, olinhan jaksanut sentään meikata. Lentokentälle saavuttuani suuntasin vessaan, jossa taisin ottaa muutaman selfien - ihan vain sen takia, että olin odottanut tätä päivää kuin kuuta nousevaa ja halusinhan kai varmistaa, että näytän varmasti "ihmiseltä".

Määränpähäni Barcelonaan päästyäni ensimmäinen etappini oli löytää hostellini. Otin junan ja otin metron. Talsin metroasemalta majapaikkaani vaiston viemänä ja kirjauduin sisään hostelliin. Huoneeseeni päästyäni heitin rinkkani sängylleni ja lähdin tutustumaan kaupunkiin. Päivä vierähti nopeammin kuin olin kuvitellutkaan nähtävyyksiä sekä yleistä elämänmenoa ihastellen.

Seuraava aamu alkoi sillä millä tavallisestikin niin kotosuomessa kuin reissun päälläkin - meikkauksella. Asettauduin vessan peilin eteen ja suhaisin naamalleni kerroksen meikkivoidetta ja puuteria. Samaan syssyyn tungin naamaani vielä poskipunaa sekä ripsiväriä. Tunsin oloni mukakauniiksi ja mukaviimeistellyksi, todellisuudessa tein nuo asiat vain peitelläkseni epävarmuuttani ja ujouttani. Matkasin huoneestani muutaman kerroksen alaspäin aamiaiselle ja söin kaikessa rauhassa lähes tunnin verran erilaisia hedelmiä. Päivä jatkui edellisen päivän tavoin kaupunkiin tutustuen. Samaa kaavaa toistin seuraavat kuusi päivää.

Barcelonassa kimppeet ja kamppeet pakattuani olin taas viikon oleilun jälkeen rinkka selässä ja matkalla kohtia uusia maisemia. Meikkipussini oli sullottuna jonnekkin kaiken keskelle ja pää tuntui ihanan rentoutuneelta ja huolettomalta. Tiedossa oli matka, jonka kestoa, määränpäitä tai kulkuväleineitä en ollut sen enempää miettinyt tai suunnitellut. Halusin mennä täysin fiiliksen mukaan. Halusin nauttia joka aistilla siitä tunteesta, jonka saa yksin matkustaessaan.

Muutaman päivän jälkeen tulin havahtuneeksi siitä, että en ollut kaivannut meikkejäni enää ollenkaan. Meikkipussistani tuli painotaakka, jota en kuitenkaan raaskinut missään vaiheessa matkaani tipauttaa roskakoriin. Tiedä sitten mistä moinen käytös johtui - ehkä säästeliäästä elämäntyylistäni?

Suomeen palattuani kahden kuukauden kuluttua olin ollut meikkaamatta matkani ensimmäistä viikkoa lukuunottamatta koko reissun ajan. Ihoni tuntui pehmeältä ja sopivan kostelta. Pikkuruisia näppyjä oli siellä täällä, mutta minua ne eivät häirinneet enkä muista kohdanneeni ihmetteleviä katseitakaan. Ihoni huokui ja säteili hyvinvointiaan. Tunsin oloni vihdoin hyväksi, "itsekseni". Itsetunto nousi hitaasti mutta varmasti ja aloin vihdoin arvostamaan tiettyjä piirteitä itsessäni. En enää hävennyt nenäni vieressä olevaa luomea vaan käänsin sen enemmänkin ominaisuudeksi, joka teki minusta juuri minut. Aloin pitämään aidosti hiusteni omasta väristä. Opin arvostamaan luonnollisuutta aivan uudella tapaa.

Tänäpäivänä (kuulostaapa muuten hassulta ilmaisulta!) elän edelleen varsin meikitöntä elämää. Viimeisen vuoden aikana olen sipaissut meikkia kasvoilleni kolmisen kertaa. Hoidan ihoani pääsääntöisesti vain Madaran ja FLOW Kosmetiikan kasvosaippuoilla. Silloin tällöin kuorin ihoani Lushin tuorekasvonaamioilla. Kosteutusta ihoni ei juurikaan kaipaa. Jos pesun jälkeen kasvojani kuitenkin kiristää, saatan levittää maapähkinän verran Laveran ohutta kasvovoidetta tai rasvaisempaa lopputulosta tavoitellessani FLOW Kosmetiikan ruususheavoita.


Miten meikittömyys sitten on muuttanut ihoani?

Näpyt ovat satunnaisia vierailijoita lukuunottamatta kaikonneet.
Kosteustasapaino ihossani on optimaalinen, ei kuiva saati sitten rasvainenkaan.
Ihon väri on kuulas ja terveen näköinen.
Posket punoittavat luonnollisesti.



Kuulutko sinä meihin meikkaamattomiin? Millaisia ajatuksia luonnollisuus sinussa herättää?


6 kommenttia:

  1. Itse meikkaan vain juhliin ja niitäkin on todella harvoin (n. 5 kertaa vuodessa), en ole koskaan pitänyt meikkaamisesta ja en koe olevani millään tasolla hyvä meikkaamaan. Ulos lähtiessänikin on puuteri-poskipuna-ripsari se "normaali". Itse olen siirtynyt myös Madaran pariin ja iho tuntuu nyt paremmalta kuin aikoihin. Hauskaa sinäänsä, että minullakin on nenän vieressä luomi, lapsena halusin sen pois, nykyään en osaa kuvitella eläväni ilman sitä. Luonnollisuus on kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Madaralla on kyllä paljon hyviä tuotteita, joista kotoani löytyvät muun muassa Supes Seed kasvoöljy sekä pihlajavoide. :)

      Luonnollisuus todella on kaunista! Pidän myös siitä, että voi huoleta hieroa silmiä tai pyyhkiä nenää ilman, että joutuu pelkäämään meikkiensä puolesta. :)

      Poista
    2. Aina kun meikkaan niin hieron silmiäni ja vahinko tapahtuu, pitäisi olla ehkä käyttämättä kokonaan ;)

      Poista
  2. Mä en edes omista mitään meikkejä. Täysin absurdi ajatus, että käyttäisin aamulla aikaani värin sutimiseen naamalleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä sinä! Ei meistä kukaan meikkejä tarvitsekkaan - olemme mielestäni kaikista kaunempia täysin luonnollisina, meikittöminä. :)

      Poista
  3. Tosi kiva oli kuulla tarinasi meikkaamattomuudesta. :)

    Ihailen sua kovasti, sillä meikittä kulkeminen on itselleni todella iso kynnys. Espanjassa asuessani ja ihon rusketuttua en itsekään meikannut kovin usein. Ihoni on kuitenkin normaalisti "kalpeana" tosi couperosaan taipuva ja punoittaa usein, mikä häiritsee minua suuresti, vaikka näppyjä minulla ei juurikaan ole.

    Olet kyllä todella luonnonkaunis ja meikittömyys varmasti vaikuttaa ihon kuntoon ja elinvoimaisuuteen niinkuin itsekin tuossa mainitsit. :) Ehkä sitä itsekin jossain vaiheessa rohkaistuisi ja kokeilisi vaikka alkuun viikon kokonaan ilman meikkiä.

    VastaaPoista