keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Terran bataattilastut ja menetetty bataattineitsyys

Kyllä, luit aivan oikein - olen vihdoin menettänyt bataattineitsyyteni.


Bataatti on jo pitkään ollut "hittiruokaa" monien keskuudessa. Sitä ovat syöneet niin treenaajat, laihduttajat, kasvissyöjät kuin ihan "tavalliset" tallaajatkin. Sillä on korvattu aterioiden perunamuusit, naposteluhimojen ranskikset ja sosekeittojen kasvikset. Sitä on ujutettu erilaisiin leipomuksiin koostumusta mehevöittämään ja ompa siitä taiottu myös brownieita.

Ravintoarvoiltaan tuo oranssi vihannes on jonkin verran perunaa parempi. Kuitua siinä on kolminkertainen määrä ja A-vitamiinia yli 700-kertainen perunaan verrattuna. Tavanomainen peruna taas pesee bataatin ainakin C-vitamiini- ja kaliumarvoissa. Bataattia pidetään kuitenkin yleisesti ottaen parempana vaihtoehtona, ehkä pääosin sen sisältämän beetakaroteenin ansiosta. Ihan turhasta ja ravintoaineiltaan nollasta raaka-aineesta ei siis ole kyse.

Minä sen sijaan en ole koskaan lähtenyt mukaan tuohon "bataattivillitykseen". Olen pitänyt bataattia aina ei-niin-ekologisena vaihtoehtona pitkien lentorahtien ja suuren hiilijalanjäljen takia - ja taidan pitää kyllä osittain edelleenkin. En myöskään ole uskonut tuon makeaksi ja jauhoisaksi kuvaillun oranssin kasviksen olevan niin maukas, että sitä kannattaisi lapata ostoskoriin. Bataatin "sijasta" kotimaista lanttua ja erilaisia kurpitsoja taas on kulunut kiloittain. Nekin muuten sopivat aivan täydellisesti erilaisten niin makeiden kuin suolaistenkin ruokien valmistukseen!


Maanantaina päätin kuitenkin vihdoin sanoa bataattineitsyydelleni hyvästit ja avata kaapissa odottavan Ruohonjuurelta testiin saamani *Terran bataattilastupussin. Avasin pussin toiveikkaana ja mielenkiintoa puhkuen. Ensimmäiset sekunnit vain tuoksuttelin lastuja, kunnes käteni jo eksyi syvälle pussin uumeniin. Nappasin ensimmäisen lastun sormiini ja ängin sen malttamattomana suuhuni. Rouskuttelin sen menemään ja kaivoin seuraavan. Taisin kaivaa pari seuraavaakin ihastuksissani. Ennen kuin kerkesin edes tajuamaan, huomasin pussista olevan jäljellä enää noin puolet. Ei liene siis jäävän epäselväksi mitä mieltä lastuista olin - olivathan ne nyt aivan todella herkullisia!

Ensipuraisu sai hymyni huulille ja makunystyräni heräämään. Maku oli tosiaankin makea - aivan kuten on kuvailtukin - ja maltillisesti suolainen, koostumus ihastuttavan rapea ja rouskuva. Ulkonäkö kauniin oranssi ja perunalastumaisesti poimutettu. Yhdellä sanalla kuvailtuna herkullinen.

Syön perunalastuja todella harvoin, mutta *Terran merisuolamaustettuja bataattilastuja voisin kuvitella mutustavani useamminkin. Lastuista ei jäänyt ikävää sipseistä tuttua rasvakerrosta kitalakeen eikä kevyt suolaus saanut janoa kasvamaan hetkessä pilviin. Kaiken kaikkiaan lastut tuntuivat omaan makuuni terveellisemmiltä ja maukkaammilta, vaikka mistään terveystuotteesta ei tietenkään ole kyse. Lisäplussana saanen sanoa, että nämä rapsakat herkut ovat hyvän makunsa lisäksi luomulaatuisia, gluteenittomia ja vegaanisia. Oivia naposteltavia siis kenelle vain!

Kun siskoni seuraavan kerran ehdottaa viikonloppuherkuksi sipsejä, tiedän mitä napata matkalta mukaan Ruohonjuuresta!



*Terran bataattilastupussi saatu testiin Ruohonjuuresta.

2 kommenttia:

  1. Ooh naam, mä en oo huomannu tälläsiä.. Rakastan kyllä sipsejä muutenkin, mutta nää vois olla kyllä testaamisen arvoisia! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat aivan todella hyviä! Herkullisia ovat myös Terran Stripes & blues -lastut. NAMS! :)

      Poista