Porkkanakakkuraakapallot

Siskoni kertoi jokin aika sitten leiponeensa elämänsä ensimmäisen porkkanakakun. Pellillinen mehevää herkkua oli kadonnut hetkessä fudispelin buffetista. Sen makua oli kehuttu maasta taivaisiin ja siskoani oli jopa pyydetty tekemään samaa kakkua toistekin. Tuosta kuulleena intouduin kehittelemään oman version. Version, joka on tapani mukaan vegaaninen, gluteeniton sekä sokeriton. Takuulla parempi vaihtoehto tavalliselle porkkanakakulle - niin väittäisin!

Porkkanakakkuraakapalloihin tarvitset:

2kpl / 170g porkkanaa

3dl luomurusinoita

kourallinen inkamarjoja

puristus sitruunamehua

1,5dl kaurahiutaleita

1,5dl maamantelijauhoja

vaniljajauhetta

kardemummaa

inkivääriä

kanelia

Huuhtaise porkkanat ja leikkaa ne paloiksi. Lisää ne ja muut ainekset mausteita lukuunottamatta teholeikkuriin tai blenderiin. Aja sileäksi soseeksi. Mausta lopuksi reilulla ripauksella vaniljajauhetta ja kanelia. Halutessasi voit lisätä joukkoon myös hiukkasen kardemummaa sekä inkivääriä. Sekoita ja maista. Massa on valmista, kun se maistuu taivaallisen hyvältä. Pyörittele lopuksi taikinasta reilu viisitoista noin 25 gramman pallukkaa. Säilytä "ylimääräiseksi" jääneet porkkanakakkupallot pakastimessa ja tarjoile ne pari minuuttia huoneenlämmössä lämmenneinä esimerkiksi iltapäiväkahvin tai -teen kera.

pst. voit pyöritellä pallerot kookoshiutaleissa tai loihtia esimerkiksi cashewvoista herkullisen kuorrutteen mikäli koet sen tarpeelliseksi.

Superherkulliset ja älyhelpot porkkanapihvit

Kuuteen pihviin tarvitset:

2kpl/100gr porkkanaa

1dl lämmintä vettä

1dl lupiinijauhoja

1tl curryjauhetta

chiliä

suolaa

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Sekoita joukkoon vesi ja lupiinijauhot. Mausta currylla

ja makusi mukaan chilillä ja suolalla. Anna turvota jonkin aikaa.

Lusikoi taikina kuudeksi pihviksi leivinpaperin päälle tai silikonisiin muotteihin. Paista uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.

Tarjoile herkulliset porkkanapihvit esimerkiksi inkivääritikuilla, villivadelmilla, kurkkusiivuilla ja tomaattikuutioilla höystetyllä kookosviinietikalla maustetulla villivihannessalaatilla.

Lupiinijauhoja saa ostettua esimerkiksi TÄÄLTÄ.

[GF] Mojovan mehevät porkkanasämpyt

Olenko ainut, joka on ostanut tasan yhden ainoan kerran elämässään gluteenitonta leipää? Siitäkin kerrasta on kyllä useita vuosia aikaa. Muutamaan otteeseen olen syönyt gluteenitonta leipää ravintolassa tai jossain muussa sosiaalisessa paikassa. Kaikki yhtä känttyä lukuun ottamatta ovat olleet suoraan sanottuna kamalia - kuivia, tiiviitä ja mauttomia. 

Leivällä tulee mielestäni olla makua ja rakennetta. Pelkkä ilmavan pehmeä yhden viljan leipä tuskin on hyvää - se on minun mielipiteeni. Toki levitteillä ja täytteillä saa muokattua makua paremmaksi, mutta ei se itse leipää muuta. Mauton pysyy mauttomana. 

Leipätaikinassa saa ja pitää mielestäni olla sattumia. Erilaiset pähkinät, siemenet, jyvät, raasteet ja marjat tuovat rutkasti mielenkiintoa ja eritoten makua. Mikä olisikaan parempaa kuin hieman makea leipä esimerkiksi rusinoin tai karpaloin - tuskin mikään, heh!

Tällä kertaa keittiössäni ei kuitenkaan syntynyt ihania myslileipiä vaan pehmoisia rapean kuoren omaavia porkkanasämppyjä. Hyviä nämäkin!

Kolmeen porkkanasämppyyn tarvitset:

2dl kuumaa vettä

0,5rkl psylliumia

1 pieni luomuporkkana

1tl agavesiirappia

hieman alle 0,5pss kuivahiivaa

0,5dl perunakuitua

0,5dl hirssijauhoa

0,5dl kurpitsansiemenjauhoa

0,5dl kaurajauhoa

0,5dl kaurahiutaleita

ripaus suolaa

kurpitsansiemeniä

Raasta porkkana hienoksi raasteeksi. Mittaa kuuma vesi kulhoon. Lisää sekaan psyllium, porkkanaraaste ja agavesiirappi. Anna turvota joitain minuutteja. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vähitellen märkien ainesten joukkoon. Mausta ripauksella suolaa.

Anna taikinan kohota vedottomassa paikassa puolisen tuntia. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Muotoile taikinasta kolme sämpylää leivinpaperin päälle. Voitele vedellä ja ripottele päälle muutamia kurpitsansiemeniä.

Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes sämpyt ovat kypsiä.

Ja sitten eikun vain herkuttelemaan!

Raikas raastesalaatti

Muistan sen päivän, kun maistoin ensi kertaa varsiselleriä. Katkoin rapean varren käsilläni ja pistin palan poskeeni. Mutustelin ja maistelin. Hetkisen päästä huomasin syöneeni monen monta vartta. Pussista pilkotti enää kaksi viimeistä, hentoista, yksilöä. En voi sanoa ihastuneeni makuun kertaheitolla, mutta pikkuhiljaa muutamien vuosien aikana varsiselleristä on tullut suuri ystäväni. Se maustaa keittiössäni niin tomaattipohjaiset kastikkeet, useat keitot kuin keveät smoothietkin. Joskus pistäydyn niin villille tuulelle, että nappaan kokonaisen paketin versiselleriä naposteluevääksi elokuvaa katsellessa. Silloin, kun en satu olemaan laiskalla tuulella, löytyy varsien vierestä vielä kipollinen hummusta, tahinia tai munakoisotahnaa. Mainitsinko jo rakastavani tahinia? 

Tänään töistä kotiin tullessani muistin jääkaappini sisältävän tuota herkkuvihannesta. Niimpä kaivoin sen ja muutaman muun aineksen keittiötasolle ja ryhdyin raastamispuuhiin. Muutaman minuutin päästä edessäni oli lautasellinen raikkaan herkullista raastesalaattia porkkanasta, retiisistä, lantusta ja varsiselleristä. Valmis annos sai vielä päälleen puolikkaan limen mehut. Nam. 

Mihin sinä käytät varsiselleriä?

Höttöleipä vs. kunnon leipä [GF]

Pullamössö höttöleipä ei ole suosikkini. Tiedätte varmaan mitä tarkoitan? Tarkoitan sellaista vaaleaa mautonta leipää, jonka pinta on pehmeä ja sisus turhan ilmava. Sellaista, jossa makua ei oikeastaan tule muusta kuin levitteestä ja täytteistä. Sellaista, jonka sisuksen voisi pyöritellä kiinteiksi taikinapalleroiksi leipää murentamatta. Annettakoon esimerkiksi vaikka muovipussitettu ranskanleipä. Kuka siitä nauttii?

Minä kaipaan leiviltäni makua. Joskus taikinaa maustavat äitini kuivaamat suppilovahverot tai nokkoset, joskus taas raastetut vihannekset. Silloin tällöin mukaan eksyy mausteita kuten valkosipulia tai erilaisia yrttejä. Myös jauhoilla on tärkeä rooli hyvän maun luomisessa. Ainesosamääriä ja raaka-aineita vaihtelemalla saa leivista makumaailmaltaan aivan uudenlaisia. Luovalla fiiliksellä pärjää jo yllättävän pitkälle - asiassa kuin asiassa.

Kaipaan leiviltäni myös rakennetta. Pinta saa olla reilusti rapea ja sisus mehevä. Kuohkeakin saa olla kunhan ei liian ilmava. Leivässä saa tuntua sattumia esimerkiksi siemenistä, pähkinöistä tai kuivatuista hedelmistä. Pahitteeksi eivät myöskään ole keitetyt riisit, kvinoat tai hirssitkään.

Tummaan leipään tarvitset:

2,5dl vettä

1 pieni porkkana

0,5pss kuivahiivaa

1,5tl psylliumia

ripaus suolaa

1tl agavesiirappia

1tl carobia

1dl kaurajauhoja

1dl riisijauhoja

1dl hirssijauhoja

0,5dl kaurahiutaleita

Mittaa reilusti kädenlämpöä lämpöisempi vesi kulhoon. Raasta porkkana hienoksi raasteksi veden sekaan ja lisää samalla psyllium. Anna turvota jonkin aikaa. Tarkista veden riittävä lämpötila ja lisää joukkoon kuivahiiva, suola ja agavesiirappi. Sekoita loput kuivat ainekset märkien ainesten joukkoon. Nosta kulho noin puoleksi tunniksi kohoamaan vedottomaan paikkaan. Lusikoi taikinasta sopivat keot leivipaperin päälle ja "voitele" vedellä. Halutessasi voit ripotella päälle esimerkiksi siemeniä tai hiutaleita. Paista leipiä uunin keskitasolla 200 asteessa kunnes ne ovat kypsiä.

Millaisesta leivästä sinä pidät?

Surinaa, hurinaa ja hyrinää - uuden kodinkoneen sisäänajo maistiaisten kera

Arvatkaapas mitä? Mulla on uusi kodinkone ja ei mikä tahansa vekotin. Se on isovanhempieni verannan komerosta pölyttymästä napattu ja jo joitakin muutamia vuosia vanha. Se on valkoinen ja melko pieni. Se pitää ääntä, kun sen kytkee päälle. Siinä on terä, joka pyörii hirmuista vauhtia. Sinne työnnetään muun muassa vihanneksia ja hedelmiä. Painetaan muovisella "kapulalla" ja katsotaan, kun astia täyttyy. Se tekee mehua - se on mehuprässi. 

Minä, joka en koskaan juo mehuja, omistan nyt koneen, jolla loihtia täydellisiä ja supertuoreita juomia, joiden maku on vain omasta mielikuvituksesta kiinni. Mielessä vilisee jo lukemattomia mehuideoita raikkaiksi kesäjuomiksi, puhdistaviksi vihermehuiksi ja marjaisiksi kuitupommeiksi. Mehun teosta jääneet "tähteet" aion hyödyntää ainakin leipätaikinoihin, sosekeittoihin ja kasvis- ja papupyöryköihin ja erilaisiin kuivurilla kuivattaviin krackereihin - maltan tuskin odottaa. 

Uusi elämänkumppanini, päivieni piristäjä ja aamujeni sulostuttaja - ihkaoma Pro Juicerini.