Luonnonmateriaalien kauneus

Heippa uuteen viikkoon! Vaput on nyt vietelty ja muutamasta lomapäivästä nautittu syöden ja rentoutuen siskon ja hänen lapsensa kanssa. Mahaan on uponnut muun muassa nameja, suolaisia herkkuja, nepalilaista ruokaa ja tortilloja. Maha on arvatenkin ollut kuin ilmapallo viimeisten päivien ajan ja oivoi, kuinka ihanaa onkaan taas palata tuttuun ja turvalliseen ruokavalioon - ei mahakipua tai muitakaan ikäviä vaikutuksia. Vastapainoksi syöpöttelylle saimme myös liikuttua ihan mukavasti. Perjantain, eli vappupäivän, aloitin itse kahdeksan aikoihin tunnin lenkillä ja porrastreenillä. Lenkin jälkeen kulautin kurkustani alas vaniljajauheella maustetun kurkku-vadelmasmoothien - ja ahh, se vasta herkullista olikin. Aamupäivästä otin ylioppilaslakki päässä suunnaksi keskustan, jossa kiertelimme siskoni ja Sampan, siskon lapsen, kanssa parisen tuntia. Sekä perjantai- että lauantai-iltana kävimme päivän päätteeksi iltakävelyllä meren rannassa. Oli todella kaunista ja raikas ilma teki erityisen hyvää kaiken herkuttelun ja tuhdin olon vastapainoksi. Sunnuntaina saimme vielä kulutettua parin päivän aikana syömiämme ruokia pihan kunnostamisen ja uuden nurmikon tekemisen merkeissä.

Mutta palataanpa nyt tuohon otsikkoon. Muuttoni lähestyy kovaa vauhtia ja kaappeja on tyhjennelty ja tutkittu jo parin viikon ajan. Tänään käsiini osui joskus kouluaikoina suunnittelemiani ja valmistamiani kännykkätelineitä. Silloin nämä tuntuivat todella vähäpätöisiltä ja jopa rumilta, mutta vuodet ovat tehneet tehtävänsä ja sitä osaa taas arvostaa oman käden jälkeään. Saatoin jopa ihastua näihin uudelleen. Uudessa kodissa tulee siis varmasti olemaan paikka yhdelle telineelle - siitä olen täysin varma. Muut noin 15 telinettä ovat vielä toistaiseksi vailla kotia.

Arvostatko sinä sisustuksessa luonnonmateriaaleja?

PS. Luetteko mielellänne blogistani silloin tällöin myös jotain muitakin kuin ruokajuttuja? Vai onko ruokajutut se mitä te erityisesti haluatte?

Talvihuoneeni

Parvekkeella on ihana juoda kuumaa teetä vilttiin kietoutuneena. Koska tykkään viettää aikaa parvekkeella, haluan sen myös olevan kutsuvan näköinen. Tänään aamulla sain idean, että tekemäni rengastuolin voisi muuttaa tarjotinpöydäksi vaihtamalla pehmusteen Ikeasta ostettuun kauniiseen tarjottimeen. Tarjotin oli aika täsmälleen samankokoinen kuin renkaankin lävistäjä, joten nyt parvekettani koristaa upea katseenvangitsija, jollaista ei muiden asunnoista löydy. Samalla tuli muutettua järjestystä ja ai että, vaihtelu todellakin virkistää. 

TÄSTÄ pääsette aiemmin kirjoittamaani postaukseen kyseisestä rengastuolista.

Mitähän mieltä te olette? 

Oletko sinä näiden uniikkien korvisten onnellinen omistaja?

Muistakaahan osallistua arvontaani, johon pääsette TÄSTÄ linkistä!

Ensimmäinen arvontani

Tässä se tulee! Blogin aloituksesta onkin jo vierähtänyt pian yhdeksän kuukautta ja sen takia ajattelinkin, että on ensimmäisen arvontani aika. Koska itse arvostan todella paljon käsillä tekemistä, ajattelin, että paras palkinto olisi varmasti jotain itsetehtyä ja uniikkia. Nämä ihanat juuri tekemäni pääskyskorvikset lentävät jonkun onnellisen voittajan luo, mutta ennen sitä jaan teille ohjeita arvontaani liittyen. Arvontaani voit osallistua tästä päivästä jouluaattoon 24.12. asti, jonka jälkeen pyrin arpomaan voittajan pikimmiten. Arvontaan voit osallistua näin:

1. Liittymällä lukijakseni/olemalla lukijani (1 arpa)

2. Kommentoimalla mieluiten jotain palautetta blogiini liittyen (2 arpaa)

3. Jakamalla arvontani omassa blogissasi (3 arpaa)

PS. Pyytäisin vielä, että mainitsisitte kommenttikentässä kuinka monella arvalla olette mukana! Ja mukaan ehdottomasti toimiva s-postiosoite,

 jotta pystyn ilmoittamaan mahdolliselle voittajalle voitosta. :)

Valitettavasti kuvien laatu on mitä on, koska talvi tuo tullessaan pimeät ilmat ja hankaloittaa samalla kuvien ottoa.

Lankaa virkkuukoukun ympärillä

Jämälangoista patalapuksi. Tästä tuli jopa ihan kiva vaikka toi väri oiskin saanu olla vähän neutraalimpi. Mut ei, en valita, nyt säästyn yhdeltä ostokselta, nimittäin patalapun ostamiselta. Kuten aiemmin kerroinkin maapähkinävoi-postauksen yhteydessä lyhyesti siitä, että teen mielummin itse, kun ostan valmiina kaupasta. Sama asia mulla pätee niin ruokaan kuin sisustukseenkin. Omatekemä on kaunista ja tykkään siitä, että asioiden eteen joutuu vähän näkemään vaivaa.

Koska kukaan ei voi olla täydellinen

En minäkään, en vegaanina tai muussakaan asiassa. Mielestäni täydellisyys on käsite/ominaisuus, jota ei koskaan voi saavuttaa. Tietenkin pyrkiminen täydellisyyteen on mahdollista, mutta saavuttaako kukaan sitä koskaan? Mielipiteeni on, että ei. Ei ole täydellisistä vartaloa, ei täydellistä vegaania, ei täydellistä ruokaa.. Lista jatkuisi loputtomiin. Yritän parhaani mukaan kieltäytyä kaikesta eläinperäisestä, mutta tällä kertaa annoin itselleni luvan, luvan ostaa lankaa, joka todellakin lämmittää syksyn sateilla ja talven pakkasissa. Langasta syntyi kauniin väriset ja tuntuiset sukat, villasukat. Kuten kaikki neulovat tietävätkin, että polyesteri-, polyamidi- tai akryylilangoista tehdyt sukat eivät lämmitä eikä kestävyys todellakaan ole villalankojen luokkaa, oli tehtävä poikkeus sääntöön. Nämä sukat tulevat olemaan varmasti kovassa käytössä, vaikka jollain tavalla omatunto sanoo, että sukat eivät minun jalkaani kuulu. Joskus on kuitenkin tehtävä poikkeuksia, kaikkien, joten aion olla ylpeä näistä lämmittäjistäni!

PS. Edellisessä postauksessa kerroinkin IS-jutusta. En edelleenkään aio luovuttaa kuvan suhteen. Mielestäni on niin väärin, että kuvani julkaistiin ilman nimeäni tai ilman korvausta. Pakko vielä mainita sekin, että eilen selailin "Lukijan kuva":ia ja huomasin, että kyseinen joutsenkuvani oli sieltä kadonnut mystisesti. Kuitenkin kyseisestä uutisesta kuvani edelleen löytyy! Ihmeellistä touhua.....