Mustien banaanien uusi elämä

Ylikypsät banaanit + kuivuri = ♥

Banaanista saa väännettyä mitä ihanampia ja maistuvampia herkkuja. Kokeile tehdä vaikka banaanijätskiä tai marjaista banaanijätskiä, banaanibrownieita, banaanivanukasta, banaanileipää, banaanipannukakkuja, banaanikakkua... Mahdollisuuksia on monia - lukemattomia! Itse vannon kunnolla kypsien hedelmien makuun enkä pistä suuhuni banaania, jonka kuori on vähänkään vihreä. Sellaisen maku on mielestäni kitkerähkö ja kaukana makeasta. Pahanmakuinen suorastaan.

Muutama viikko sitten töistä kotiini tultua täällä odotti kasa kunnolla kypsyneitä banaaneja. Hetken mietin, että mitä niistä voisi loihtia kunnes keksin. Keksin siivuttaa hedelmät kuivuriin ja pistää kuivurin hurisemaan matalalle lämmölle. Mielessäni kuitenkin kyti kokoajan ajatus siitä, että banaanit olivat turhan kypsiä kuivaamiseen ja pelkäsin niiden mätääntymistä. Onneksi pelko osoittautui turhaksi ja muutaman tunnin päästä sainkin nakata luonnon omia karkkeja paperipusseihin. Aijai, enpä olisi uskonut kuinka herkullisia banaanilastuista voikaan tulla, kun käytössä on mustia banaaneja. Lastut ovat hurjan, siis aivan älyttömän, makeita!

Maistuvaa lauantaita!

HURRAA-huuto kuivurille!

Blogeista se innostus lähtee - eikö?

Kuinka moni teistä myöntää ostaneensä viimeisten kuukausien aikana mehustimen? Saattoiko ostopäätökseesi vaikuttaa mahdollisesti joku suosikkibloggareistasi, joka julkaisi virkistävän, värikkään ja terveellisen näköisiä mehukuvia?

Kyllä minäkin omistan mehustimen. Olen omistanut jo ehkä vuoden verran. Kaappasin sen kainalooni isovanhempieni luota kaapeista pölyttymästä. Siellä se oli nököttänyt vuosia lähes käyttämättömänä. Pari kertaa sitä oli testattu, mutta "hävikin" takia mummini ei siihen ihastunut. Kuitua jäi kuulemma liikaa eikä ruoan poisheittäminen luonnistunut.

Mutta onneksi kuivurit on keksitty! Se on mehulingon ylin ystävä - ainakin, jos minulta kysytään. Mehustamisesta jäljelle jääneestä massasta saa loihdittua äärettömän herkullisia crackereita tai vaikkapa ihania hedelmänauhoja. Massoja voi myös sekoittaa raakapatukoiden joukkoon. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana.

Niin, ja voi kuivuria käyttää ilman mehustintakin. Pilko esimerkiksi suosikkihedelmiäsi ohuiksi siivuiksi, asettele ritilöille ja nauti muutaman tunnin päästä. Äärettömän helppoa! Ja lisäaineetonta.

Ja mitähän vielä? Kyllä, sekä mehustin että kuivuri käyvät raakaruokailijoille tai raakaruokaa lisääville syöjille. Aika huippua - vai mitä?

Omistatko sinä kuivurin?

Kevyempään vuoteen

Tuntuuko joulun ruoat edelleenkin vatsassa? 

Tuliko uutena vuotena napsittua herkkuja kaksin käsin?

Lupasitko itsellesi syöväsi tänä vuonna paremmin ja terveellisemmin?

Jos maha tuntuu edelleen turpealta ja aineenvaihdunta ei tunnu toimivan tavalliseen tapaan, on tänään hyvä päivä aloittaa ruokailut taas puhtaalta pöydältä. Aamun aloittajaisiksi voi nauttia herkullisista smoothieista tai tuorepuristetuista mehuista. Lounaaksi sopivat erilaiset salaatit ja keitot, joiden proteiinipitoisuutta voi suurentaa helposti vaikka tofulla, pavuilla tai pähkinöillä ja siemenillä. Välipalaksi sopii pienehkö kourallinen kuivattuja hedelmiä, joista saa sopivasti sokereita aivoille. Saman asian ajavat myös tuoreet hedelmät, mutta silloin määrän on oltava suurempi. Pähkinöiden tai niistä tehtyjen voiden olemassaoloa ei myöskään kannata unohtaa, mutta niiden kanssa on huomioitava kohtuus suuren energia- ja rasvamäärän takia. Päivälliseksi suuhunsa voi lapata jotain vähän täyttävämpää ja hiilihydraattipitoisempaa kuten erilaisia ruokia esimerkiksi amarantilla, kvinoalla ja tattarilla. Iltapalaksi sopivat kevyet smoothiet kuitu- ja vitamiinipitoisilla marjoilla höystettynä.

Toki ruoiksi sopivat monet muutkin tuotteet. Ruokavalioonsa voi aina lisätä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Kuitupitoisuutta voi nostaa juureksin, pavuin, lesein, pähkinöin, kookoshiutalein... Salaattien ja keittojen päälle voi ja saa lorauttaa laadukkaita kasviöljyjä, kuten avokadoöljyä, siemenöljyjä ja oliiviöljyä.

Muista, että kaikki lähtee aina pienestä. Älä lähde havittelemaan kuuta taivaalta vaan ota tavoitteeksi jotain realistista, jotain, jonka saavuttaminen on mahdollista. Vaihda suklaapatukka pähkinöihin, voi margariiniin, liha kasviperäisiin tuotteisiin, salaatinkastike kasviöljyihin, höttöhiilarit kuitu- ja proteiinipitoisiin viljoihin... 

Ota askel kerrallaan. Etene hitaasti ja varmasti kohti tavoitteitasi. Älä lannistu ensimmäisestä epäonnistumisesta.

Ole sisukas.

Ihanaa alkanutta vuotta 2015! ♥

[Pink Bread for Mother's Day] Hempeän vaaleanpunainen leipä äitienpäivään

Huomenna sunnuntaina vietetään äitienpäivää. Päivää, jolloin omaa äitiä tai mummia saa hemmotella oikein olan takaa. Mikään ei myöskään estä toivottamasta hyvää äitienpäivää vaikka naapurillesi! Äitiä voi ilahduttaa esimerkiksi kantamalla aamupalan sänkyyn, tuomalla kimpun valkovuokkoja tai vain kertomalla kuinka paljon häntä rakastaakaan. Tavalla ei ole niin väliä, mutta pieni vaihtelu tavallisiin rutiineihin saa äitisi varmasti tuntemaan olonsa tärkeäksi ja arvostetuksi. Vaikka kaikilla on joskus riitoja äitinsä kanssa, ne selviävät aina. Joskus se vie aikaa vain minuutteja, joskus tunteja, joskus päiviä. Riitelyn jälkeen sitä aina kuitenkin muistaa kuinka tärkeä se oma äiti onkaan. Se on sitä rakkautta.

Joko sinulla on suunnitelmat huomiselle? Meinaatteko tehdä äitisi kanssa jotain erityistä vai nautitteko vain toistenne seurasta kotona?

Vai onko teille kenties jokin vuosittainen rutiini toukokuun toiselle sunnuntaille?

Jos aiot loihtia äidillesi aamiaisen sänkyyn, tässä idea ja resepti hempeän vaaleanpunaiseen gluteenittomaan leipään, joka maistuu ihan sellaisenaan. Halutessaan päälle voi myös sipaista esimerkiksi Tofutin soijatuorejuustoa tai ILO:n porkkanahummusta ja asetella pinnalle vielä tuoreita mansikkasiivuja ja mintunlehden.

Yhteen pieneen leipään tarvitset:

2,5dl vettä

1-2tl agavesiirappia

0,5pss kuivahiivaa

0,5tl ksantaania

1,5tl psylliumia

1,5dl hirssijauhoja

1dl tattarijauhoja

1dl quinoa-kaurahiutaleita

0,5dl tattarileseitä

1dl hienoksi raastettua punajuurta

suolaa

Sekoita kuivat ainekset kulhossa sekaisin. Mittaa noin 42 asteisen veden joukkoon agavesiirappi ja lisää jauhot vähitellen vesi-agavesiirappiseoksen sekaan. Suolan määrän saat itse päättää, mutta suosittelen pitämään sen melko pienenä. Viimeiseksi sekoita joukkoon punajuuriraaste. Anna kohota kaksinkertaiseksi vedottomassa paikassa. Kumoa kohonnut taikina leivinalustalle ja ripottele lusikalla muotoillun leivän päälle hieman jauhoja ja tee pintaan haluamasi kuvio. Paista uunin keskitasolla 175 asteessa kunnes leipä on kypsä. Siivuta leipä hieman jäähtyneenä.

Koska tänään ei kuitenkaan vielä vietetä äitienpäivää, mikä estäisi sinua leipomasta itsellesi tätä ihanaa leipää vaikka aamupalaksi, ihan vaikka harjoitteluna ;)

RAW Apple Cinnamon Oat Hemp BALLS

Makujen yhdisteleminen vaatii yleensä aikaa ja useita kokeiluja. Ensimmäisellä yrittämällä harvoin syntyy täydellistä tuotosta, tuotosta, jonkalaista ryhdyit tekemään. Tuotosta, jonka maun maistoit suussasi jo reseptiä suunnitelessasi. Esimerkiksi ruokalusikallinen raakakaakaojauhetta saattaa "pilata" raakapatukkataikinan tehden mausta turhan kitkerän tai kaakaoisen. Sen sijaan nibsit toimivat useimmiten paremmin, ainakin omaan makuuni. Suuhun sattumina osuvat kaakaopalaset eivät tee mausta liian tujua eivätkä sekoita makuaan koko massaan. Erehdyksiä saattaa sattua kaakaon lisäksi myös muun muassa voimakkaiden mausteiden kuten inkiväärin, kardemumman, neilikan tai pomeranssin kanssa. Älä siis suunnittele liian tarkkaa reseptiä etukäteen vaan lisäile aineksia aina pikkuhiljaa. Maistele. Tee se rauhassa, älä kiirehtien. Ruokien kehittely ja sopivien makuparien löytäminen vaatii aikaa ja sitä sinulta on löydyttävä. Ohje pätee kaikkiin ruokiin, oli se sitten suolainen tai makea, kirpeä tai tulinen. Nyt siis makunystyrät töihin ja herkullisten reseptien kehittelyyn!

PS. Muistattehan, että kaikki omaavat erilaisen makuaistin. Sinulle herkullinen tuote ei välttämättä ole sitä toiselle. 

Pääasia on se, että sinä itse nautit ruoastasi!

Nyt kuitenkin asiaan eli huolellisesti maistellen syntyneisiin raakapalleroihin. Nämä syntyivät hetken mielijohteesta YogiTea:n kanelista teetä (saatu Sugar Helsingiltä) juodessa työpäivän jälkeen. Teki mieli jotain makeaa, jotain, joka sopisi teen kaveriksi. Kaivoin kaapista Ruohonjuuresta saamani Steenberg:in jauhetun luomulaatuisen Ceylon-kanelin ja rasiallisen itse kuivaamiani omenalastuja. Niiden pohjalta ryhdýin kehittelemään raakapalleroita. Kaapeista nostelin esille myös muita tuotteita, joita pidän hyvänmakuisina ja yhteensopivina. Pöydälle kerääntyi hamppujauhoa, hampun siemeniä, kokonaisia kaurasuurimoita ja tuorepuristettua omenamehua (oi, kuinka rakastankaan mehuprässiäni!). Itse resepti syntyi täysin kokeilemalla noista aineksista. Vähän lisää, vähän "pois". Saavutettuani "napakympin" oli maku mieltymyksiini juuri optimaalinen. Kaikki ainekset maistuivat juuri sopivasti eikä mikään maku puskenut esiin turhan voimakkaana. Myös rouskuva koostumus ja erinomainen kosteus teki näistä ehkä elämäni parhaimmat raakaherkut. Aika on valttia, sanon minä!

Noin kolmeentoista raakapalleroon tarvitset:

2dl kuivattuja taateleita

0,4dl tuorepuristettua omenamehua

1,5dl + 0,5dl kuivattuja omenalastuja

snapsilasillinen kokonaisia kaurasuurimoita

1tl ceylon-kanelia

0,5dl hamppujauhoa

0,3dl hampunsiemeniä

Mittaa taatelit omenamehun kanssa tehosekoittimen astiaan. Aja tasaiseksi tahnaksi. Lisää joukkoon 1,5dl kuivattuja omenalastuja ja snapsilasillinen kaurasuurimoita. Sekoita lyhyen aikaa. Tarkoitus on vain saada omenat ja kaurat rouheeksi, jotta mukava suutuntuma ja rouhevuus säilyy. Kaavi taikina astiasta lautaselle ja lisää sekaan vielä jauhettu kaneli, hamppujauhot, kokonaiset hampunsiemenet ja ronskisti murusteltuja omenalastuja. Sekoita lusikalla. Muotoile käsien välissä palleroiksi. Säilytä mieluiten pakastimessa. 

huom. pallerot eivät jäädy koviksi, joten pakastamista ei kannata pelätä eikä vierastaa!

Nauti välipalana, karkkien sijasta, urheilua edeltävänä energiabuusterina tai nappaa mukaan vaikka vappupiknikille!

Kodinkone, joka jaksaa ihastuttaa

Onko sinulla kodinkone, josta et luopuisi mistään hinnasta tai, joka ihastuttaa sinua päivä toisensa jälkeen? Kone, joka saa aina hymyn huulille. Kone, joka ei petä koskaan. Ja ei, en nyt puhu Vitamixistä, koska en sitä vieläkään omista. Puhun kuivuristani, tuosta edullisesta vekottimesta, joka vie tilaa melko paljon, pitää hurinaa ja on melko ruma vaaleanlila väriltään. "Virheistä" viis - tuo kone hoitaa työnsä aina erinomaisesti eikä petä koskaan. Oi kuivurini, kuinka rakastankaan sinua! ♡

Puraise rapea päärynäsipsi

Rouskuvat ruoat tuntuvat olevan juttuni. On lähes sama löytyykö lautaseltani kuivattua banaania, ohuen ohuita krakkereita, raakaa kukkakaalta vai ihania hampunsiemeniä - minä tykkään niistä! "Osasyyllinen" kyseisten ruokien tykkäämiseeni on se rapeus ja rouskuvuus. Se ääni. Se tuntuma suussa. Se, että se murenee paidankaulukselle tai kaulahuiville. Se, että saa noukkia murusia vielä pitkään sen jälkeenkin kun itse tuote on loppunut - huivilta, paidalta, sohvalta tai jopa sen välistä. Jepjep, olen ehkä maailman epähygieenisin ihminen mielestäsi, mutta... En välitä! Mitä vain ihanien rouskuvien ruokien hyväksi - murusestakaan en luovu!

Jos minulle tarjottaisiin rouskuvaa näkkäriä ja uunituoretta rieskaa - valitsisin näkkärin.

Jos taas tuoretta siivutettua banaania ja kuivattuja banaanilastuja - valitsisin banaanilastut.

Jos keitettyä ja raakaa kukkakaalta - valitsisin raa'an.

Jos hampunsiemenvoita ja kokonaisia siemeniä - valitsisin siemenet.

Tai jos mehukasta päärynää ja ohuita kuivattuja päärynäsiivuja - empisin hetken.

Miettisin olenko koskaan aiemmin edes maistanut päärynälastuja.

Valitsisin kuitenkin kuivatut siivut - kokeilunhalusta.

Puraisisin ja ihastuisin.

I'm sure.

Saanen siis esitellä uudet rakkauteni ja herkkuhimojeni taltuttajat, päärynäsipsit.

Niin rapeat, että rouskuvaa ääntä on mahdotonta olla kuulematta.

Homemade Kiwi Fruit Bars

Oletteko koskaan törmänneet kaupoissa kiivipatukoihin? 

Siis hedelmäpatukoihin, joissa olisi kiiviä.

Tai oletteko edes tulleet ajatelleeksi, että kiiviä voi kuivattaa aivan yhtä hyvin kuin vaikka banaania tai taateleita?

Aikaa saattaa kulua hitusen enemmän, mutta kuka nyt ruokaa laittaessaan kelloa katselee.

En ainakaan minä.

Joko taatelit ja banaanit siis pursuvat korvista ulos?

Ehkä kaipaisit jotain uutta?

Jotain erilaista.

Jotain säväyttävää.

Jotain älyttömän hyvää.

Noin kahteentoista (12kpl) patukkaan tarvitset:

8 suurehkoa kiiviä

1dl soijajauhoja (proteiinia tuomaan)

kolme-neljä kourallista kauraa ja paahdettuja soijahiutaleita

(vaniljajauhetta)

(kookoslastuja)

Blendaa kiivit tasaiseksi sauvasekoittimella. Sekoita mukaan soijajauhot ja halutessasi vaniljajauhetta. Nosta sauvasekoitin syrjään ja lisää yhteensä kolme-neljä kourallista soijahiutaleita ja kauraa sekaan lusikalla sekoittaen. Tässä vaiheessa voit myös lisätä kookoslastuja, jos niin haluat. Levitä massa leivinpaperin päälle paksuhkoksi levyksi ja nosta kuivuriin kuivumaan. Seuraa kuivumista. Patukat ovat valmiita, kun ne ovat kiinteitä, mutta eivät kuivia. 

Nauti esimerkiksi välipalana tai herkkuhimon yllättäessä! :)

Raw cinnamon apple cookies - tastes like cinnamon rolls!

Mitä olenkaan mennyt missaamaan... Tänäänhän on ravintolapäivä (lieko Facebookittomuuteni syystä jäänyt huomaamatta, murrrr..)! Mullahan olisi ollut tuolle päivälle paljon annettavaa, ainakin nämä eilen illalla valmistuneet pehmeät omenaiset raakakeksit. Noh, ei auta murehtia tämän enempää, kun päiväkin on jo melkein ohitse eikä oman raflan perustamiselle olisi enää riittävästi aikaa. Onneksi mulla sentään on näitä keksejä... Nimittäin maailman parhaita raakakeksejä!

Pari viikkoa sitten noudin Ruohonjuuresta testiin muutamia tuotteita. Tuotteiden joukossa oli Rapunzel-merkkinen maamantelijauhe, jolle keksin jo yhden reseptin, mutta eilen aamulla päätin soveltaa ja kokeilla jonkunlaisia raakakeksejä. Miksi sitten raakakeksejä? Raakaruoka tarkoittaa sitä, että ruokaa ei lämmitetä yli 45 asteen ja näin ollen ainesten ravintoaineet ja entsyymit säilyvät tallella eivätkä ne tuhoudu kuumudesta johtuen. Miksi siis kuumentaa tuotteita tuhoten osan tärkeistä vitamiineista ja hivenaineista, kun vaihtoehtona on säilyttää ne tallella? Jos kotoa löytyy vielä kuivuri, olisiko joskus aika unohtaa ne kattilat ja pannut - liedet ja uunit? Edes yhdeksi kerraksi!

Raakakekseihin päätyi maamantelijauheen ohella Sugar Helsinki:ltä saatuja Big Tree Farms:in tulsin siemeniä (pyhä basilika), joiden sanotaan olevan Intian arvostetuin kasvi lukuisine terveyshyötyineen. Nämä pienet mustat siemenet geeliytyvät kuin chia-siemenet ja muun muassa lievittävät stressiä ja edesauttavat aineenvaihduntaa luonnollisten antioksidanttiensa ansiosta. Maultaan siemenet ovat mielestäni melko neutraaleja, koska itse en ainakaan pelkiltään maistaessani maistanut juurikaan mitään. Intiassa siemenet sekoitetaan tavallisesti kookosveteen tai juomiin, mutta mikä estäisi sekoittamasta niitä vaikka raakakekseihin? - eipä mikään! 

Jotta mielenkiintonne säilyy ja jaksatte jatkaa lukemista vielä hetken aikaa, en jaarittele enempää vaan päästän teidät tutustumaan näihin "korvapuustimaisiin" pehmeisiin raakakekseihin. 

Yhteen annokseen (noin 11 keksiä) tarvitset:

1dl maamantelijauhetta (saatu Ruohonjuuri:sta)

1 1/2 luomuomenaa

(loraus vettä)

1tl tulsin siemeniä (saatu Sugar Helsinki:ltä)

1tl psylliumia (saatu CocoVi:lta)

1tl kanelia

1/2tl luomuvaniljajauhetta

1/4tl kardemummaa

hippunen ruususuolaa

Mittaa kulhoon maamantelijauhe. Kuori kaksi melko isoa ja mehukasta omenaa (jos käytät luomua, kuoriminen ei ole pakollista) ja heitä teholeikkuriin 1 1/2 paloteltua omenaa. Surautu tasaiseksi soseeksi. Jos palat eivät tunnut pyörivän koneessa, lisää pieni loraus vettä. Sekoita noin 2/3 soseesta maamantelijauheen joukkoon. Lisää sekaan myös siemenet, kaneli, vaniljajauhe, kardemumma ja pikkuruinen ripaus ruususuolaa. Voit pyöräyttää kaikki ainekset vielä sekaisin teholeikkurissa lyhyen aikaa, jos koet sen tarpeelliseksi. Anna taikinan vetäytyä puolisen tuntia. Muotoile keksit "kupin" muotoisiksi ja lisää pieneen syvennykseen loput omenasoseesta. Kuivata kuivurissa pienimmällä teholla nelisen tuntia tai kunnes olet saavuttanut haluamasi koostumuksen. Suosittelen kuitenkin jättämään pehmeiksi! :)

Mausteiset rapsahtavat banaanilastut

Silloin tällöin kuulee puhuttavan kanelin ja kurkuman terveysvaikutuksista, joten olkoon nämä ihanaiset lastut nyt sitten nimeltään "terveysvaikutteiset napostelupäivän herkut", heheh. Nämä luomu reilun kaupan banaaneista tehdyt lastut maistuvat hieman makean tulisen mausteisilta. Ohuiden siivujen päälle olen ripotellut ennen kuivausvaihetta kanelia, kurkumaa, kardemummaa, chiliä, korianteria ja aivan pikkuriikkisen suolaa. Vaikka mausteita onkin melko pitkä lista, nämä kuitenkin maistuvat todella paljon banskuilta. Rapsahtavuus ja mausteiden tasapaino - ahh, herkullista.

Nyt puen vaatteet päälle ja suuntaan luistelemaan, ensimmäistä kertaa tänä vuonna, ensimmäistä kertaa sitten viime talven. Voi, kuinka rakastankaan tuota lajia. Silloin tällöin kaivan kaapista luistimeni ja muistelen niitä kaikkia hetkiä, joita ne jalassa koin 16 vuoden ajan. Kisasuorituksia, loukkaantumisia, iloja, kyyneleitä, lukemattomia mitelaita, kisamatkoja..

Kuivuriin hurahtanut

Rapsahtavia banaanilastuja ja läpikuultavia kiivejä - herkkuja, joita saa syödä hyvällä omatunnolla! Sain joululahjaksi kasvikuivurin, jota oli testattava heti muutama päivä joulun jälkeen. Kauppareissulta kotiutin tuolloin banaaneja ja kiivejä, jotka leikkasin ohuen ohuiksi viipaleiksi ja laitoin kuivuriin matalaan lämpötilaan (hieman päälle 35 asteeseen). Noin kahdeksan tunnin päästä täysin lisäainettomat "hedelmäsipsini" olivat valmistuneet. Ensipuraisun jälkeen olin mennyttä. NIIN hyviä ja makeita, rapeita ja rouskuvia. Ahh.. Nam.