Makujen ja tekstuurien ilotulitus

Ruoasta mielenkiintoisen tekevät erilaiset tekstuurit ja vaihtelevat maut. Pelkkä sileä sose tai kova korppu eivät ole järin mielenkiintoisia saati sitten välttämättä kovin maukkaitakaan. Itse tykkään siitä, että ruoasta löytyy erilaisia tekstuureja sekä makuja. Hapanta ja kirpeää, suolaista ja makeaa.. Sopivassa suhteessa pehmeää ja rouskuvaa. Ei liikaa eikä liian vähän.

Muistan lapsuudessani syöneeni melko paljon mansikkajogurtteja, joissa siellä täällä oli epämääräisiä tai muuten vain epämiellyttävän tuntuisia mansikan paloja. Voin kyllä myöntää, että kyseinen jogurtti maistui kuitenkin minulle - se saattoi jopa olla yksi suosikkivälipaloistani - paremmin kuin vaikka banaanijogurtti. Siinä kun ei ollut mitään sattumia. Maku oli happaman makea ja tylsän sileä. Jätin banaanijogurtit suosiolla siskolleni, joka niistä tuntui pitävän minua enemmän. Mutta ne niistä lapsuusvuosista..

Tänä päivänä makuni on kehittynyt huomattavasti noista vuosista ja vaadin ruoaltani jo sitä jotakin. Haluan suuhuni kerta toisensa jälkeen makujen ja tekstuurien ilotulituksen - kokemuksen, josta jää hyvä mieli. Smoothien sekaan on lähes aina saatava esimerkiksi kiivejä, koska niiden avulla juomaan saa hieman purutuntumaa. Kasviperäisten jogurttien seuraksi kaipaan aina vähintääkin paahdettuja kaurahiutaleita ja hedelmiä. Sosekeitot saavat piristävän lisän siemenistä tai pähkinöistä. Tylsä ruoka kun ei maistu miltään - eihän vaan?

Tylsää ruoakaa ei siis syödä - ei ainakaan täällä. 

Kulinaristin aamiaiseen tarvitset:

luomu soijajogua (Rainbow)

vaniljaista granolaa

mansikkasiivuja

passionhedelmän

Kasaa ainekset tarjoilulaseihin kerroksittain niin, että granola jää mieluiten pinnalle. Näin granolasi pysyy rouskuvana ja saat sitä suuhusi joka lusikallisella. Samalla lusikkasi varsi pysyy puhtaana et joudu kaivelemaan havittelemiasi aineksia pohjalta. Kaavi pinnalle passionin hedelmälihat ja koristele pinta vielä parilla mansikkasiivulla. Herkuttele upeasta aamiaisesta joko yksin tai yhdessä rakkaimpien kanssa.

Raaka piparitaikina aikuiseen makuun - syötäväksi sellaisenaan!

3 tavanomaista raaka-ainetta ja pari minuuttia keittiössä hääräämistä. Sen kauempaa ei mene näiden herkullisten piparitaikinalta maistuvien raakapalleroiden valmistamiseen. Malttamattomin maiskuttelee taikinan ihan sellaisenaan poskeensa. Kärsivällinen taas muotoilee sen käsiensä välissä pyöreiksi pallukoiksi ja jäähdyttää viileässä jonkin aikaa. Teet miten teet - tämän helpompaa ja nopeampaa "piparitaikinaa" saa hakea!

Raakoihin piparipalleroihin tarvitset (8 kpl) :

1dl luomurusinoita (käytin itsekuivaamiani)

0,5dl kokonaisia luomukaurasuurimoita

1tl piparkakkumaustetta / jouluisia mausteita yhteensä 1tl

Mittaa rusinat ja kaura tehosekoittimeen. Sekoita kunnes massa on taikinamaista ja sopivan sileää. Lisää sekaan mauste/-et ja
blendaa vielä hetki. Kaavi taikina blenderistä ja muotoile se käsien välissä pieniksi palleroiksi tai haluamasi muotoisiksi pipareiksi.
Jäähdytä tuotokset viileässä ja maiskuttele vaikka jouluisen teen tai glögin seurana.

Omaan reseptiinsä ihastunut

Mun on myönnettävä jotain. Se liittyy tunteisiin... Olen nimittäin ihastunut. Palavasti ja syvästi. Ehkä jopa liiankin paljon. Ei, en nyt puhu kenestäkään unelmien prinssistä vaikka kuinka haluaisin. Puhun jostain jopa vieläkin paremmasta. Jostain, joka saa jalat alta. Jostain, joka saa hyvänolontuneen hetkessä pilviin. Jostain, joka on kaikkea sitä mitä olen kaivanutkin. Syksyn ja sateisten ilmojen piristäjästä - siitä minä puhun.

Puhun minibrownieista. Uudesta ihastuksestani, joka sytytti minut ensipuraisusta lähtien.

Nautinnosta, joka tekee päivästä kuin päivästä paremman.

Tästä minä puhun.

Oletteko te suklaisten tai kaakaoisten leivosten ystäviä?

Thé leipä, joka muuttaa käsityksesi leivästä - päärynän ja kanelin pyhä liitto

Kyllä, tottakai te saatte reseptin tähän niin maan mahtavaan leipään! Tuskin maltan nimittäin pitää tätä vain ja ainoastaan omana herkkunani vaan haluan suoda myös teille mahdollisuuden tähän makunautintoon.

Yhteen leipään tarvitset:

2,5dl riisijauhoja (itselläni käytössä TÄMÄ)

1dl maissitärkkelystä

0,5dl kookossokeria (itselläni käytössä TÄMÄ)

1tl carob-jauhetta

1tl kanelia

1tl psylliumia

ripaus suolaa

0,5tl vaniljajauhetta

0,5tl ksantaania

1tl leivinjauhetta

3dl mantelimaitoa

kourallinen luomumanteleita

1 kypsä luomupäärynä

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita kaikki kuivat ainekset kulhossa huolellisesti sekaisin lusikalla. Lisää mantelimaito kuivien aineiden joukkoon. Vatkaa seos kuohkeaksi ja ilmavaksi yleiskoneella tai esimerkiksi sähkökäyttöisellä vispilällä. Kuutioi sekaan päärynä ja kourallinen murskattuja/puolitettuja manteleita ja sekoita lusikalla tasaiseksi. Voitele tai "leivinpaperita" leipävuoka ja kaada taikina vuokaan. Paista uunin keskitasolla noin 50 minuuttia tai kunnes hammastikkuun ei tartu enää taikinaa. Leivän kuuluu jäädä meheväksi, joten älä kuivata sitä liikaa! Viipaloi leipä mieluiten hieman jäähtyneenä.

Nauti "Thé leipä"-viipaleet joko sellaisinaan tai kokoa päälle keko tuoreista päärynäsiivuista, ihanan herkullisesta Rapunzelin mantelivoista (saatu Ruohonjuurelta) ja mantelilastuista. Koko herkun kruunaa mielettömän maukas ja luonnollisen makea Pukan uutuustee 

"Three cinnamon" (saatu Ruohonjuurelta), jossa on yhdistelmä Intia-, Indonesia- ja Vietnamilaista kanelia.

*

The leipä - päärynän ja kanelin vastustamaton yhdistelmä

On leipiä ja on täydellisiä leipiä. 

Tämä kategorioituu tuohon jälkimmäiseen, ehdottomasti.

Eikä edes pelota kirjoittaa sitä tänne kaikkien näkyville.

Tämä nimittäin vain yksinkertaisesti on aivan hervottoman hyvää.

Pehmeän makeiksi kypsyneet päärynäkuutiot, kanelin huumaava tuoksu ja mantelisattumat tekevät tästä "The leivän".

Makean, kostean, kanelisen - täydellisen.

Niin herkullisen, että yhteen siivuun herkuttelua on mahdotonta jättää.

Vaikka kaapistasi ei löytyisi mantelivoita siivun päälle,

tai vaikka olisit käyttänyt vihoviimeisen päärynän juuri leipään etkä saisi tuoreita päärynäsiivuja päälle,

tai vaikka mantelilastupussisi ammottaisi tyhjyyttään, 

on makunautinto silti taattu.

Tämä maistuu taivaalliselle sellaisenaan voittamattoman makuparinsa ansiosta - kiitos kanelin ja päärynän.

Vaniljainen vivahde ja mantelin paahteinen maku kuitenkin täydentävät kokonaisuutta.

Oman säväyksensä tuo vielä hento carobin maku, jonka löytää hitaasti maistellen.

Hifistelijät kruunaavat makunautinnon asiaankuuluvasti kanelin makuisella,

luonnollisen makealla, teellä,

joka lumoaa juojan kolmen eri kanelin maullaan.

Ja ne kaikista hifistelijimmät

nauttivat "The leipänsä" tuoreella päärynällä, 

mantelilastuilla ja paahteisella mantelivoilla höystettynä.

"The leipä" alkaa kuulostaa liian lattealta nimeltä.

Tämähän on kaukana "leivästä", vain muoto kielii siitä.

Olisiko osuvampi nimi kuitenkin jotain makuun viittaavaa?

Oli tämä nimeltään sitten mikä tahansa,

on tämä yksi parhaista koskaan tekemistäni leipomuksista,

ellei jopa se PARAS!

Kiitos ja kumarrus - on se kokkaaminen sitten kerta toisensa jälkeen aina niin antoisaa.

Koskaan ei tiedä milloin syntyy se täydellinen, onnistuneista onnistunein, tuote.

Joskus se päivä kuitenkin koittaa.

Minulle se koitti tänään!

Real-tyylinen ituleipä - jauhoton muttei hiutaleton ja äärettömän onnistunut!

Laitoin sunnuntaina pienen määrän erilaisia viljoja likoomaan veteen idätystouhuja ajatellen. Purkkiin veden sekaan pääsi hirssia, täysjyväriisiä, kvinoaa, amaranttia ja tattaria. Riisiä en saanut itämään (vaikka kovasti sitä toivoinkin), mutta se pehmeni kuitenkin ihan hyvin, joten pystyin sitä tähän peltileipään käyttämään. Idättelyn tuloksena syntyi yhteensä lähes kuusi desiä ituja, joista oli päästävä heti tänään kokkaamaan. Aluksi suunnitelmani oli kuivattaa ja jauhaa idut jauhoiksi, mutta muutinkin ajatuksiani ja tekaisin aivan ihanan pehmeän ja hieman kostean ohuen peltileivän. Taikinan seassa on itujen ja hiutaleiden lisäksi myös parisen lusikallista chian- ja tulsin siemeniä ja psylliumia. Maustoin leivän aurinkokuivatuilla tomaateilla ja oreganolla, joten maussa on pieni vivahde välimerellisiä makuja. Nautin leipää heti uunituoreeltaan hummuksella, tuoreella basilikalla ja tomaatilla höstettynä. Ahh, nam!

Kuvia ei valitettavasti ole päällysteiden kera, kun en millään malttanut odottaa enää hetkeäkään, olihan jo odottanut useita päiviä itujen valmistumista ;)!

Jos mielit itse tehdä näitä maukkaita ja jauhottomia leipäruutuja, lueppa allaoleva ohje.

Yhteen pellilliseen tarvitset:

3dl + 2,5dl erilaisia viljojen ituja (hirssi, amarantti, kvinoa, tattari. etc... ehkä myös papujen, siementen ja linssien idut toimisivat)

3,5dl erilaisia hiutaleita (itse käytin kvinoaa, kauraa ja hirssiä)

0,5dl vettä + 3dl vettä

4 aurinkokuivattua tomaattisiivua

1rkl oreganoa

1-2rkl psylliumia (puoli kourallista)

1rkl chia-siemeniä

1rkl tulsin siemeniä

suolaa

Mittaa teholeikkuriin 3dl ituja, aurinkokuivatut tomskut ja puolisen desiä vettä. Sekoita tasaiseksi massaksi. Lisää joukkoon oregano ja suolaa makusi mukaan. Kaavi massa teholeikkurista kulhoon ja lisää joukkoon hiutaleet ja loput vedestä (3dl). Sekoita huolella joukkoon vielä siemenet ja psyllium. Anna turvota joitakin kymmeniä minuutteja. Lusikoi massa leivinpaperin päälle ja levitä se tasaiseksi kerrokseksi uunipellille. Paista uunin keskitasolla 150 asteessa yhteensä noin 40 minuuttia, noin 20 minuuttia per puoli. Herkuttele sellaisenaan uunituoreena, levitteen kera tai haluamillasi päällysteillä.

 

Raw cinnamon apple cookies - tastes like cinnamon rolls!

Mitä olenkaan mennyt missaamaan... Tänäänhän on ravintolapäivä (lieko Facebookittomuuteni syystä jäänyt huomaamatta, murrrr..)! Mullahan olisi ollut tuolle päivälle paljon annettavaa, ainakin nämä eilen illalla valmistuneet pehmeät omenaiset raakakeksit. Noh, ei auta murehtia tämän enempää, kun päiväkin on jo melkein ohitse eikä oman raflan perustamiselle olisi enää riittävästi aikaa. Onneksi mulla sentään on näitä keksejä... Nimittäin maailman parhaita raakakeksejä!

Pari viikkoa sitten noudin Ruohonjuuresta testiin muutamia tuotteita. Tuotteiden joukossa oli Rapunzel-merkkinen maamantelijauhe, jolle keksin jo yhden reseptin, mutta eilen aamulla päätin soveltaa ja kokeilla jonkunlaisia raakakeksejä. Miksi sitten raakakeksejä? Raakaruoka tarkoittaa sitä, että ruokaa ei lämmitetä yli 45 asteen ja näin ollen ainesten ravintoaineet ja entsyymit säilyvät tallella eivätkä ne tuhoudu kuumudesta johtuen. Miksi siis kuumentaa tuotteita tuhoten osan tärkeistä vitamiineista ja hivenaineista, kun vaihtoehtona on säilyttää ne tallella? Jos kotoa löytyy vielä kuivuri, olisiko joskus aika unohtaa ne kattilat ja pannut - liedet ja uunit? Edes yhdeksi kerraksi!

Raakakekseihin päätyi maamantelijauheen ohella Sugar Helsinki:ltä saatuja Big Tree Farms:in tulsin siemeniä (pyhä basilika), joiden sanotaan olevan Intian arvostetuin kasvi lukuisine terveyshyötyineen. Nämä pienet mustat siemenet geeliytyvät kuin chia-siemenet ja muun muassa lievittävät stressiä ja edesauttavat aineenvaihduntaa luonnollisten antioksidanttiensa ansiosta. Maultaan siemenet ovat mielestäni melko neutraaleja, koska itse en ainakaan pelkiltään maistaessani maistanut juurikaan mitään. Intiassa siemenet sekoitetaan tavallisesti kookosveteen tai juomiin, mutta mikä estäisi sekoittamasta niitä vaikka raakakekseihin? - eipä mikään! 

Jotta mielenkiintonne säilyy ja jaksatte jatkaa lukemista vielä hetken aikaa, en jaarittele enempää vaan päästän teidät tutustumaan näihin "korvapuustimaisiin" pehmeisiin raakakekseihin. 

Yhteen annokseen (noin 11 keksiä) tarvitset:

1dl maamantelijauhetta (saatu Ruohonjuuri:sta)

1 1/2 luomuomenaa

(loraus vettä)

1tl tulsin siemeniä (saatu Sugar Helsinki:ltä)

1tl psylliumia (saatu CocoVi:lta)

1tl kanelia

1/2tl luomuvaniljajauhetta

1/4tl kardemummaa

hippunen ruususuolaa

Mittaa kulhoon maamantelijauhe. Kuori kaksi melko isoa ja mehukasta omenaa (jos käytät luomua, kuoriminen ei ole pakollista) ja heitä teholeikkuriin 1 1/2 paloteltua omenaa. Surautu tasaiseksi soseeksi. Jos palat eivät tunnut pyörivän koneessa, lisää pieni loraus vettä. Sekoita noin 2/3 soseesta maamantelijauheen joukkoon. Lisää sekaan myös siemenet, kaneli, vaniljajauhe, kardemumma ja pikkuruinen ripaus ruususuolaa. Voit pyöräyttää kaikki ainekset vielä sekaisin teholeikkurissa lyhyen aikaa, jos koet sen tarpeelliseksi. Anna taikinan vetäytyä puolisen tuntia. Muotoile keksit "kupin" muotoisiksi ja lisää pieneen syvennykseen loput omenasoseesta. Kuivata kuivurissa pienimmällä teholla nelisen tuntia tai kunnes olet saavuttanut haluamasi koostumuksen. Suosittelen kuitenkin jättämään pehmeiksi! :)