Hiukset kesäkuntoon luonnollisemmin - savivaalennus

Olen elellyt oman tukkavärini kanssa viimeiset viitisen vuotta. Hiukset ovat saaneet kaivattua lepoa myrkyllisistä ja haitallisista kemikaaleista. Ne ovat vahvistuneet, katkeily on vähentynyt sekä kasvu on nopeutunut. Edellä mainituista seikoista voi päätellä, että tavanomaiset - kemikaaleja täynnä olevat - hiusvärit eivät todellakaan tee kutreille hyvää. Hiukseni voivat nyt paremmin kuin koskaan aiemmin - jos siis lapsuusaikoja ei oteta mukaan.

Elo omien hiusten kanssa on ollut mukavaa. Olen oppinut pitämään omasta melko värittömästä väristäni eikä värjäyshaaveita ole juurikaan ollut. Kesäisin hiukset ovat muuttuneet auringon ja UV-säteilyn vaikutuksesta kauniin vaaleiksi ja väri on tullut eloisamman näköiseksi pienten aurinkoraitojen ansiosta. Kaikki kuitenkin varmasti ymmärtävät, että kutrien vaalennus kesähelteillä ei ole se suotavin vaihtoehto - hyvää se ei tee, ei varmasti. Hiukset tulisi aina suojata asianmukaisilla aineilla tai peittää esimerkiksi hatun tai muun asusteen avulla.

Jotta en juodu enää kärtsäämään hiuksiani auringossa vaaleiksi tai työntämään kaikenmaailman haitallisia kemikaaleja päähäni, päätin kokeilla luonnollisempaa ja ekologisempaa vaalennusmenetelmää, savivaalennusta.

Savivaalennus tehdään kolmen aineen yhteisvaikutuksella. Massa koostuu hapetteesta (=vetyperoksidi), ruokasoodasta sekä savijauheesta. Seos levitetään huolellisesti syväpuhdistettuihin hiuksiin, jonka jälkeen hiukset peitetään kelmun alle. Massan annetaan vaikuttaa tunnin verran. Koska massa on rusehtavaa koko vaalennuksen ajan, ei lopputulosta pysty itse kuin arvailemaan. Vaikutusajan loputtua hiukset pestään ja niihin levitetään hoitoaine tavalliseen tapaan.

Omat hiukseni savivaalennettiin Espoon Iso Omenassa sijaitsevassa koko perheen kampaamossa Ompun Torpassa. Kampaamossa tehdään ekokampaamotöiden ohella myös tavallisia vaalennuksia ja värjäyksiä, joka varmasti madaltaa useiden ihmisten kynnystä astua paikkaan - mistään "hippiluolasta" ei siis todellakaan ole kyse! Tila on avara, valoisa ja upeasti, kierrätyshenkisesti, sisustettu. Kampaamosta voi löytää esimerkiksi aitoja heinäseipäitä, hauskat maitokärryt, pastellisävyin maalattuja vanhoja ovia sekä betoniharkkoja. Lisäpiristyksenä on useisiin peileihin kirjoitettu tai piirretty tussilla jotain mieltä piristävää. Kauniin ja persoonallisen sisustuksen lisäksi henkilökunta on osaavaa, iloista ja mukavaa. Käytetyt tuotteet ovat hyvin pitkälle kokonaan kotimaisia aina hiusväreistä shampoisiin ja muotoilutuotteisiin. Kampaamosta voi ostaa mukaansa esimerkiksi kotimaisen Flow Kosmetiikan shampoopaloja tai EkoPharman hius- ja kasvotuotteita, jotka ovat muuten varustettu luonnonkosmetiikkasertifikaatilla. Suurin osa kyseisten sarjojen tuotteista sopivat vegaaneille.

Palataanpa vielä kuitenkin hieman tuohon ekokampaamopuoleen, joka varmasti kiinnostaa monia blogini lukijoita. Ompun Torpasta on mahdollisuus saada koulutettujen ekokampaajien tekeminä kasvivärejä, jotka ovat täysin hapetteettomia ja, joiden ainesosat ovat 100%:sti luonnon omia raaka-aineita, luonnollisia savi- ja merileväpuhdistuksia esimerkiksi kirkastamaan omaa väriä tai poistamaan epäpuhtauksia sekä energialeikkauksia ja rentouttavia intialaisia päähierontoja - unohtamatta savivaalennuksia. Savivaalennuksiin käytettävä hapete on mahdollisimman puhdasta Suomessa valmistettua vetyperoksidia, joka tekee vaalennusmenetelmästä entistäkin ekologisemman.

Ekokampaamopuolen palvelut sopivat loistavasti esimerkiksi kemikaalittomuudesta ja ekologisesta ajatusmaailmasta kiinnostuneille henkilöille. Se on myös hyvä vaihtoehto sellaisille, jotka ovat saaneet tavallisista synteettisistä väreistä yliherkkyyksiä tai vakavia allergioita. Valitessasi luonnonmukaisen hoidon tai palvelun, säästät ainutkertaista luontoamme, saat uuden luonnollisen hehkun hiuksiisi ja vältyt ihmisille haitallisilta kemikaaleilta.

ENNEN

JÄLKEEN

Mutta nyt siihen lopputulokseen! Hiukseni vaalenivat ekokampaaja-Jennan käsissä kauniin ja luonnollisen vaaleiksi. Oma tunkkaisen tuhkainen värini muuttui raikkaaksi ja kiiltäväksi. Hiuksista tuli reilusti vahvemman tuntuiset ja silkkisen pehmeät. En tiedä oliko kyseinen lopputulos loistavien EkoPharman tuotteiden vai luonnollisemman ja ekologisemman savivaalennuksen ansiota, mutta väliäkös sillä, hiukseni ovat nyt jokatapauksessa kauniin elinvoimaisen näköiset. Suosittelen, lämpimästi!

Parturi-kampaamo Hiusfashion Ompun torppa

Parturi-kampaamo ja ekokampaamo

Kauppakeskus Iso Omena, 2. kerros

Ark. 9-21 La 9-18 Su 12-18
Puh.  09-4289 3613
IG Ompun Torppa
Facebook Hiusfashion Ompun Torppa

*hiustenvärjäys saatu näkyvyyttä vastaan.

Ympäristöystävällisempiä kuplajuomia

Löytyykö täältä lukijoita, jotka ovat viime aikoina heränneet kiinnittämään huomiota omiin ostoksiinsa, jotka sisältävät muovia? Turhia pakkausmateriaaleja, muovikassiin sullottuja ostoksia, pullotettuja kuplajuomia, hedelmäpusseihin ladottuja kuorellisia hedelmiä...

Tavallinen keskivertokuluttaja ei - ainakaan oman käsitykseni mukaan - juuri mieti valintojaan kaupassa. Pakasteesta napataan muovikääreellisiä vihannespusseja, omenat ostetaan hedelmäpussiin pakattuina, lihapaketti napataan lihaosastolta kaksinkertaiseen muoviin säilöttynä, muovirasiallinen ituja lentää koriin aivan kuten aina ennenkin ja juomahyllyltä napataan pullo, jos toinenkin kivennäisvettä tai jotain muuta muovipulloon pakattua juomaa. Kotona roskis täyttyy hurjaa vauhtia kaiken maailman muovikääreistä ja roskiksen viemisestä syntyy kotona melkein kinaa, kun pusseja saa olla viemässä ulos turhan usein. Siinä samassa palautuspulloja kiikutetaan kauppaan useamman kerran viikossa. Olisikohan aika pysähtyä?

Itse olen tietoisesti vähentänyt muovipakkausten määrää jo pidemmän aikaa. Kaupasta lähtee hyvin harvoin mukaan ruokia, joiden pakkaus on muovia. Tomaatit, omenat, lantut, kurkut ja monet muut hedelmät ja vihannekset lentävät koriin vain punnittuina, muovipakkauksitta. Kassahihnan jälkeen ostokset pakataan poikkeuksetta joko reppuun tai kangaskassiin. Muita ostoksia en suostu ikinä ottamaan vastaan muovikassiin sullottuina vaan ystävällisesti kerron myyjälle kantavani ostokseni mielummin repussani, joka kulkee mukanani aina.

On minullakin silti paheeni. Viikonloppuisin ja toisinaan arkenakin saatan kantaa kotiini pullon limpparia tai kivennäisvettä. Onneksi tämä on kuitenkin helposti vältettävissä!

Sain joitain viikkoja sitten yhteydenoton PR-toimisto Akvamariinilta mahdollista yhteistyökuviota ja uutta SodaStream Spiritiä koskien, joka muuten vastikään voitti arvostetun Red Dot Design Award 2017 –muotoilupalkinnon. Innostuin ehdotuksesta oitis, koska olenhan yksi niistä, joka toisinaan kotiuttaa kaupasta erilaisia kuplajuomia vaikka ne ovatkin pakattu muoviin.

Laite on ollut nyt käytössäni muutaman viikon ja voin rehellisesti sanoa, että pullot ovat jääneet kauppaan yhtä kertaa lukuunottamatta. SodaStreamilla hapotettu vesi paitsi maistuu erittäin hyvältä, on mukavan edullista sekä on saanut minut juomaan huomattavasti enemmän vettä - kolme kärpästä yhdellä iskulla! Toisinaan olen heittänyt lasiin sitruuna- tai limeviipaleen lisäraikastukseksi, mutta hyvää se on ihan sellaisenaankin. Kraanasta tulevan veden hiilidioksidipäästöt ovat muuten tuhansia kertoja pienemmät kuin pullotetun veden. SodaStreamia käyttämällä luonto kuormittuu näin ollen huomattavasti vähemmän.

Vaikka Suomessa pullojen palautusprosentti on suuri, ei se poista sitä tosiasiaa, että pullojen uudelleen lajitteleminen, kierrättäminen ja muokkaaminen uusiksi tuotteiksi vaatii paljon resursseja - unohtamatta jokaisen uuden pullon valmistuksesta syntynyttä tajuttoman suurta hiilijalanjälkeä. Meillä Suomessa, jossa on yksi maailman parhaista ja puhtaimmista hanavesistä, on täysin järjetöntä ostaa pullotettua vettä. Jokainen ostamatta jäänyt muovipullo säästää sekä ilmastoamme että luontoamme.

Ensi kerralla, kun olet nappaamassa kainaloosi kaupasta muovipullotettua hiilihappojuomaa mieti, että mitä, jos jättäisitkin pullon kauppaan. Astelisit lähimpään SodaStreamin jälleenmyyntipaikkaan ja kotiuttaisit kauniin ja sulavalinjaisen vastikään markkinoille tulleen SodaStream Spiritin. Laitteen, jonka avulla valmistat yhdellä hiilihappopatruunalla jopa 60 litraa kuplajuomia säästyen samalla 40 puolentoista litran muovipullon ostamiselta. Se olisi varsinainen ekoteko se! Meillä on vain tämä yksi maapallo, jonka olemassaoloa tulee kunnioittaa.

Muistutuksena vielä, että jokaisen valinnoilla on merkitystä. Älä siis ryhdy vähättelemään omaa osuuttasi luonnon ja ympäristön kuormittamisessa!

Lisää tietoa muovin haittavaikutuksista löytyy esimerkiksi Googlesta vaikka millä mitalla.

Arvonnassa messulippuja ja suklaaunelmia

Heippa rakkaat ystäväiseni! Syksyn odotetuimmat messut lähestyvät kovaa vauhtia ja nyt onkin aika laittaa arvontaan viisi messulippupakettia Ekokauppa Ekolon toimesta. Kukin paketti sisältää kahden I love me -messulipun ohella valintasi mukaan yhden levyllisen luomulaatuista ja takuulla laadukasta Chocolate & Love -suklaata. Voi myös olla, että Ekolo ilahduttaa voittajia lisäksi yhdellä heidän itse valitsemallaan suklaamaulla. Sarjasta löytyy kaikkiaan seitsemän aistikasta makuvaihtoehtoa, joista viisi ovat vegaanisia. Omia makuhermojaan voi päästä hellimään esimerkiksi minttuisella tai kahvin makuisella tummasuklaalla.

Jos arpaonni ei suosi tällä kertaa, suosittelen kuitenkin lämpimästi messuja ja kyseisiin suklaisiin tutustumista. Ekolo osallistuu muuten tänä vuonna syksyn parhaaseen tapahtumaan entistäkin suuremmalla osastolla. Loistavien messutarjousten lisäksi osastolta löytyy myös kahvila, josta voi napata mukaansa vaikkapa laadukasta kahvia ja ihania luomuherkkuja. Hymyilevän henkilökunnan, maistuvat mussuteltavat ja päätpyöräyttävät tarjoukset löydät osastolta 7n41 tapahtuman Luonnollisesti-alueelta.

Arvontaan voit osallistua kertomalla mielipiteesi blogistani. Se voi olla joko kehu tai moite, idea tai toive. Asia, jonka haluaisit minun kuulevan. Liitä mukaan myös toimiva sähköpostiosoitteesi sekä yksi valinnainen Chocolate & Love -suklaalevytoive. Aikaa kommenttien jättöön on sunnuntaihin 16.10. saakka. Onnea arvontaan! ♥

*Yhteistyössä Ekokauppa Ekolon kanssa.

Vegaaninen soija-mustapapusalaatti

Vegaanisten tuotteiden määrä lisääntyy tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Kasviperäisestä ruokavaliosta on tulossa oikea megatrendi. Kauppojen hyllyt täyttyvät mitä mielenkiintoisimmista uutuuksista kaiken aikaa. On pyörykkää, pizzaa, erilaista kasvispiirakkaa, jäätelöä, juustoa, levitettä... - ja ties mitä kaikkea muuta! Niin paljon uutta ja jännittävää, että perässä ei meinaa edes pysyä. Onneksi tätä kaikkea helpottamassa on vegaanituotteet.net -nettisivu, joka kokoaa yhteen tavallisten kauppojen vegaanisen tuotevalikoiman. Suosittelen ehdottomasti vilkaisemaan, ellet sitä ole jo tehnyt. Ties vaikka löytäisit jotain, jota et ikinä olisi vegaaniseksi uskonutkaan. Do it, now!

Yksi tämän syksyn parhaista uutuuksista on mielestäni ehdottomasti LounasHetki:n Soija-Mustapapusalaatti. Salaatti, joka rakentuu ravitsevien soijasuikaleiden ja mustapapujen varaan. Alta löytyy jäävuori-, jää- ja friseesalaatista koostuvaa salaattisekoitusta, rucolaa sekä paprikaa. Lisäpotkua kaipaava töräyttää päälle vielä pikkupussillisen paketista löytyvää chipotlekastiketta. Parasta tässä annossalaatissa on ehdottomasti soijasuikaleiden ja papujen lämmitettävyys. Vain 30 sekuntia mikrossa ja voila - ruokaisampi lounas on katettu! Kiireisimpien päivien varalle onnistunee lounaan nauttiminen myös kylmänä paketista löytyvän haarukan avulla.

265 gramman salaatti sisältää noin 15 grammaa terveellistä kasviproteiinia sekä maltillisen, mutta riittävän määrän rasvaa nälän poissapitämiseksi. Sokeria salaatista löytyy vain chipotlekastikkeesta eikä suolaakaan järkyttäviä määriä ole. Viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäpätöisimpänä asiana mainittakoon, että LounasHetki:n Soija-Mustapapusalaatti omaa Avainlippu-merkin, joka takaa tuotteen olevan valmistettu Suomessa pääosin kotimaisista raaka-aineista. Aika huippua! Salaatteja löytyy tällä hetkellä kattavasti ympäri Suomen, jopa Valintataloista. Samalla kauppareissulla voi napata mukaan samaisen merkin vegaanisen vehnänjyväsalaatin pikaiseksi välipalaksi. Hyvää takuulla sekin!

*LounasHetki:n Soija-Mustapapusalaatti saatu testiin valmistajalta.

PUHDISTUSKUURI - tästä se lähtee!

Nyt on haalittu kasaan kaikki kehon puhdistukseen ja mehupaastoon tarvittavat ainekset. Tulen toteuttamaan muutaman päivän mittaisen detoxini omaa kehoa kuunnellen, mutta kuitenkin määrätietoisesti ja sinnikkäästi. Tavoitteena on saada vatsa taas toimimaan normaalilla tavalla, päästä eroon ikävistä mahakivuista, antaa ruoansulatukselle lepoa sekä saada virtaa ja voimaa syksyn pimeneviin iltoihin. Samaan aikaan yritän opetella säännöllistä ruokailua ja ruokailuhetkeen keskittymistä. Mitään painonpudotustavoitteita ei puhdistukseeni liity, mutta saattaa olla, että vaa'alle jonain päivänä kuitenkin astun - se jääköön nähtäväksi. Pientä vinkkiä aion hakea muun muassa A.Vogelin viiden päivän paaston päiväohjelmasta ja Ruohonjuuren sivuilta löytyvästä Puhdista kroppasi entistä ehommaksi! -artikkelista.

Puhdistuskuurin aikana tulen nauttimaan ainakin *James Whiten luomulaatuisia vihannesmehuja, *Pur Ya!:n Detox-mixiä ja *Super Greens -viherjauhetta, Sonnentorin palmuöljyttömiä kasvisliemikuutioita sekä erilaisia yrttiteitä - raikasta ulkoilmaa ja kevyttä liikuntaa unohtamatta. Voi myös olla, että esimerkiksi Foodinin bentoniittisavi, Beutelsbacherin omenaviinietikka tai jotkin muut kuvissa näkyvät detoxia edistävät tuotteet pääsevät käyttöön. Kiinteästä ruoasta, valkoisesta sokerista, makeutusaineista ja kofeiinista tulen kieltäytymään parhaani mukaan koko paaston ajan.

Yritän kirjoittaa teille mahdollisimman paljon rehellisiä tuntemuksia paaston varrelta. Mitään turhia paineita en kuitenkaan aio ottaa, joten älkää välttämättä odottako päivittäisin raportteja blogissani. Mikäli haluaa pysyä mahdollisimman tiiviisti menossa mukana, suosittelen seuraamaan Instagram-tiliäni, jonne tulen varmasti postaamaan useamman kerran fiiliksistäni.

Nyt eikun peukut pystyyn tälle tytölle. Tästä tulee takuulla mielenkiintoista - niin teille kuin minulle itsellenikin!

*Tähdellä merkityt tuotteet saatu Ruohonjuuresta.

Lakritsainen mustikkasmoothie yllätysainesosalla

Lakritsaiseen mustikkamoothieen tarvitset:

200g mustikoita

3-4kpl tummaa luumua

0,5-1tl lakritsijauhetta

pala inkivääriä

aquafabaa

Lisää ainekset blenderiin. Kaada joukkoon noin desin verran aquafabaa. Blendaa. Lisää nestettä (aquafabaa) tarvittaessa. Nauti!

pst. valmiin smoothien tulisi olla silkkisen pehmeä, ihanan paksu ja kevyen ilmava. Kaikessa yksinkertaisuudessa mahtavan herkullinen!

psst. reseptissä käytetty aquafaba on kikherneiden keitinvettä. Samaa ainesta voi käyttää muun muassa vegaanisten marenkien, pannukakkujen tai majoneesien valmistamisessa.

Takana komeilee muuten uusin kirjaihastukseni, suomeksi käännetty Green Kitchen Travels. Kirja saatu Pen & Paper -kustantamolta.

Helpot kasvispyörykät luomusrirachalla

Kuluttajaliiton valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään tällä viikolla. Viikon ideana on kannustaa sekä tavallisia ihmisiä että yrityksiä minimoimaan ruokatuotteiden turha pois heittäminen. Edellispäivän tähteista voi kehittää monia uusia, yllättäviä, ruokia. Nahistuneille salaateillekkin on oma kikkansa. Pistä vain jääkylmään veteen hetkeksi ja voila, saat taas huomattavasti kauniimman ja rapsakamman oloista vihreää lautasellesi. Myös jääkaappiin "unohtuneet" ja jo hieman pehmenneet juurekset löytävät loistavan kodin esimerkiksi helpoista ja nopeista kasvispyöryköistä.

Omassa taloudessani ruokaa ei juuri roskiin mene, mutta vinkkejä erilaisten hävikkiruokien valmistamiseen annan kyllä mielelläni. Eiköhän aloiteta!

Helppoihin kasvispyöryköihin tarvitset (1-2 annosta):

0,5dl perunahiutaleita (perunamuusijauhe)

2dl kiehuvaa vettä

1kpl pieni porkkana

pala lanttua

pari pinaattikuutiota

puolikas sipuli

loraus öljyä

mausteita

ripaus suolaa

+

tarjoiluun raikasta salaattia sekä *luomusrirachaa

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Mittaa perunamuusijauhe kulhoon. Lisää joukkoon 2dl kiehuvaa vettä tai muuta nestettä. Sekoita. Raasta sekaan pieni porkkana sekä pala lanttua. Hienonna joukkoon puolikas sipuli ja sulatetut pinaattikuutiot. Kaada sekaan loraus öljyä. Mausta haluamallasi tavalla.

Pyörittele massasta noin 12 pyörykkää tai muutamia kasvispihvejä leivinpaperin päälle. Paista uunin keskitasolla kunnes pinta on kauniin rusehtava ja kivan rapsakka. Tarjoile esimerksi raikkaan salaatiin ja huippuhyvän - yllättävän potkivan - *luomusrirachan kera.

pst. voit kokeilla kasvispyöryköiden tai -pihvien taikinaan myös esimerkiksi maissia, hiennottuja sieniä tai vaikkapa paprikaa. Kokeile rohkeasti!

*onoff spices! -luomusriracha saatu MakroBiokselta.

YogiTean upean uljaat uutuudet

YogiTea:lta on hiljattain tullut markkinoille kaksi mielenkiintoista uutuusmakua, *marjainen Immune Support sekä *sitruksinen Matcha Lemon. Kovana teenjuojana olinkin innoissani, kun Ruohonjuuri tarjosi nämä uutuudet minulle maisteltavakseni.

Ensimaistelu tapahtui eilen illalla, kun sain siskoni kylään. Haudutimme kupillisen kumpaakin sorttia ja maistelimme niitä yhdessä. Siskoni ensireaktio *Immune Supportista oli, että "tästähän tulee ihan joulu mieleen". Ainesosaluetteloa tutkaillessamme pystyimme vain toteamaan, että ei ihmekkään. Jouluisia mausteita löytyi nimittäin useita, kanelia, kardemummaa, inkivääriä... Marjaisen makunsa tee on saanut ruusunmarjasta, acerolamehusta ja seljanmarjasta. Voisin helposti kuvitella juovani tätä pitkin talvea vilttiin kääriytyneenä. Saattaa kuitenkin olla, että tämä kyseinen paketti on siihen mennessä kulutettu loppuun jo moneen kertaan - aivan varmasti!

Toinen uutuus, *Matcha Lemon, yllätti minut totaalisesti. En ole koskaan ollut vihreän teen ystävä, mutta tämä vei minulta melkein jalat alta! Maku ei ollut lainkaan ruohoinen eikä tunkkainen vaan raikas ja erittäin miellyttävä. Sopivasti sitruksinen, mutta ei kuitenkaan liikaa. Mausta pystyi aistimaan myös hienon lakritsinjuuren aromin. Mielessäni kerkesin jo miettimaan kuinka herkullista jääteetä tästä saisi kylmäuuttamalla. Se tosin jää vielä odottamaan toteutustaan - nautitaan nyt ensin useat kupilliset tätä lämmintä herkkua!

Teet maisteltuani ajattelin vielä asettaa itseni kiperään tilanteeseen valitsemalla näistä kahdesta oman suosikkini. Tällä kertaa valinta oli kuitenkin niin vaikea, että mihinkään lopputulokseen ei päästy. YogiTean useista - toinen toistaan herkullisimmista - mauista olisi lähes mahdoton valita vain yhtä lempparia. Kyseessä on nimittäin kiistatta yksi parhaista teemerkeistä mitä tiedän. Loistavien makujensa lisäksi YogiTea saa täydet pisteet luomulaatuisuudestaan sekä ihanista mietelauseistaan teepusseissa.

Pystyttekö te nimeämään YogiTea:lta yhden suosikin?

*YogiTea:n uutuudet saatu Ruohonjuuresta.

Death Before Decaf ja kylmäuutetusta kahvista valmistettu jääkahvi

Joitain vuosia sitten en olisi osannut kuvitellakaan, että juon jonain päivänä kahvia lähes päivittäin. En pitänyt kahvin tuoksusta saati sitten maustakaan. Satunnaisia kertoja olin hörppinyt tavallisia markettikahveja, mutta huonolla menestyksellä. Ne jäivät lähes poikkeuksetta aina kuppiin. Milloin kahvi oli liian vahvaa, milloin saippuaisen makuista ja milloin kuin teetä - löysin kahville aina syyn miksi se oli pahaa.

Kun aloitin nykyisessä työpaikassani reilu 2,5 vuotta sitten, sain "työtehtäväkseni" keittää aamuisin sumpit kaikille. Tein sen mielelläni ja monesti sain jopa kiitosta kahvin hyvästä mausta - tosin luulen sen olleen vain mielistelyä, hehe. Parin kolmen kuukauden päästä oma kuppinikin alkoi kuin huomaamattaan täyttyä. Vaikka en erityisemmin pitänyt mausta, tuli siitä aamujeni yksi "kohokohdista". Siitä sai sopivasti virtaa jaksaa päivän askareet.

Sittemmin olen oppinut nauttimaan kahvista aivan uudella tapaa. Enää eivät kelpaakaan markettikahveiksi mielletyt Juhla Mokat tai Presidentit vaan kuppiin on saatava kerta toisensa jälkeen laadukasta ja oikeasti hyvää sumppia, mieluiten vielä luomulaatuista ja melko tummapaahtoista. Valmiiksi jauhetut kahvit ovat muuttuneet kokonaisiksi kahvipavuiksi - kiitos mummini antaman Kahvikaisan - ja suodatinkahvit pressopannulla tehtäviksi. Varsinaiseksi kahvihifistelijäksi minua ei vielä suinkaan voi sanoa, mutta selkeää kiinnostusta on.

Viimeisen vuoden aikana olen testannut useampia kahveja. Osa on maistunut hyviltä, osa OKilta ja osa suorastaan pahoilta. Makuun on vaikuttanut lajikkeen lisäksi sekä paahtoaste että papujen alkuperä ja valmistustapa. Hutiostoilta en ole välttynyt, mutta se onkin kas kummaa vain lisännyt mielenkiintoani kahveja kohtaan.

Kun törmäsin noin kuukausi takaperin kahvifestareiden aikoihin Vantaalla paahdettaviin Death Before Decaf -kahveihin en voinut olla ottamatta yhteyttä kyseiseen yritykseen ja Rikuun yhteistyöehdotuksen merkeissä. Se, mikä kahveissa ensisilmäyksellä miellytti oli upeat, sisustuselementilliset, pakkaukset. Parin sähköpostivaihdon jälkeen sain myöntävän vastauksen informatiivisen selostuksen kera. Kahvit saapuivat lähipostiini yhdessä päivässä (?!) ja pääsivät maistatukseen viikko sen jälkeen.

Ja mikähän mahtoi olla ensituomioni? Luomulaatuinen Papua-Uusi-Guineasta tuleva DBD Filter Coffee Dark vei sydämeni kertaheitolla. Maku oli miellyttävän paahteinen, sopivan tumma ja ihanan pehmeä. Ei lainkaan tunkkainen, liian pistävä tai erikoisia sivumakuja omaava. Kevyesti hedelmäinen ja herkullisesti suklainen - ihan täydellinen aamupalapöydän piristys.

Ensimmäiset neljä kertaa valmistin kahvin pressopannussa "perinteiseen" tapaan, mutta viidennellä kerralla kokeilin kylmäuuttamista. Jauhoin noin 40grammaa papuja käsikäyttöisellä kahvimyllylläni karkeaksi jauheeksi ja lisäsin joukkoon reilun kolmen ja puolen desin verran raikasta vettä. Annoin kahvin uuttua viileässä parinkymmenen tunnin ajan.

Yhden kupillisen join sellaisenaan pienellä lorauksella vettä laimenettuna ja loput kahvista pakastin jääpalamuotteihin aikeenani valmistaa virkistävä jääkahvi. Eilen sitten vihdoin tekaisin tuon suunnittelemani herkkujuoman. Kaadoin lasiin parin desin verran hasselpähkinämaitoa ja lisäsin sekaan 12 jääkuutiota. Kun juoma oli viilennyt riittävästi, pruuttasin joukkoon pienen annoksen kookosnektaria tuomaan hivenen makeutta. Reilu sekoitus pitkällä lattelusikalla ja voila - täydellinen kesäjuoma oli valmis!

Vielä maistelua odottelevat saman merkin DBD Filter Coffee Light ja Banaani-Omena-Mansikkatee.

*Death Before Decaf:in kahvit ja teet saatu yhteistyön kautta.

Kermaiset raakasuklaanapit ja banaaniveneet lempilisukkein

Easy peasy banana boats with creamy raw chocolate... ♥

Jos minulta kysyttäisiin, että mitä syön kotona makeanhimon iskiessä löytyisi vastaus yllä olevasta kuvasta. Söisin banaania, paljon banaania. Niin, ja mieluiten mustapilkullisena ja pakastinkylmänä, jolloin koostumus suorastaan sulaa suuhun. Toisinaan pelkkä dippaus raakasuklaaseen tai maapähkinävoihin riittää taltuttamaan herkkunälän, mutta silloin tällöin on kiva koota annoksesta vähän kauniimpi ja ainakin triplasti maukkaampi. Silloin banaanin kaveriksi pääsevät kaikki lempilisukkeet. Lisukkeet, joissa on sekä makua, että tekstuuria.

Luottoherkkuni dipattujen banaanien ohella ovat riisikakut maapähkinävoilla. Riisikakun pintaan reilu sipaisu itsetehtyä maapähkinävoita ja päälle kasa jääkylmiä banaanisiivuja. Lopuksi minikourallinen rouhittuja kaakaonibsejä ja kevyt ruohaus hyvää suolaa. Joskus vielä ripaus tai pari kanelia, vaniljajauhetta tai lucumaa. Helppoa ja hyvää - ja ihanan terveellistäkin!

Ajan saatossa kaikkeen kuitenkin kyllästyy. Päivittäin nautittavat banaaniannokset eivät enää tunnutkaan herkuilta - vaikka toki herkullisia ovatkin - vaan pikemminkin ihan arkiruoilta. Niinä hetkinä lautaselle onkin keksittävä jotain uutta. Jotain, joka vie suorastaan jalat alta. Ei mitään peruspöperöä vaan jotain paljon parempaa.

Silloin lautasen täyttävät herkulliset maut; makeat banaanit, silkkinen maapähkinävoi, raikkaat vadelmat, rouheat kookoslastut ja maukkaat pähkinät. Toki mukaan sopivat täydellisesti myös toffeiset mulperimarjat, kirpsakat inkamarjat tai rouskuvat hampunsiemenet. Viimeistelyn hoitavat kermaisen pehmeät raakasuklaanapit.

Niin, eivätkä ihan mitkä tahansa raakasuklaanapit vaan ehdottomasti Ombarin Coco Mylk -napit, joita juuri sain testiin Ekokauppa Ekolosta. Napit, joiden maku on vegaaniudestaan huolimatta maitosuklaamaisen kermainen ja suussasulavan pehmeä. Ihanan makea, kevyesti kookoksinen ja taatusti herkullinen. Kerrassaan loistava.

Ombarin luomulaatuiset raakasuklaanapit sopivat raakaherkkujen valmistuksen lisäksi vaikka muffinitaikinan tai kaurakeksien sekaan. Kätevä 25 gramman pakkaus käy hyvin myös välipalasta tai leffaherkusta sellaisenaan. Yhdestä pussillisesta energiaa saa yhden suuren banaanin verran - juurikin sopivasti siis! Nappien koko on miellyttävän ohut ja keveä, joten napsittavaa riittää usemman lastun verran.

Joko te olette maistelleet näitä tai muita Ombarin probioottisia raakasuklaita? Ainakin Ekolosta Ombarin suklaita löytyy kattava valikoima.

Ainiin muuten, verkkokauppatilaukset saa nyt Ekolosta toimituskuluitta, aika huippua!

*Ombarin Coco Mylk -raakasuklaanapit saatu yhteistyön kautta Ekokauppa Ekolosta.

Herkullisen kookoksinen superfoodjauhe

JIIHUU, olen vihdoin ja viimein päässyt maistelemaan muutama kuukausi sitten markkinoille tullutta vegaanista superfoodjauhetta. *Voimaruoan kasviperäinen Wholefood 360 on herneproteiinipohjainen ravitsevista ainesosista koottu jauhesekoitus. Se sisältää muun muassa hyvää tekeviä manteleita, chiaa, psylliumia ja pellavansiemenjauhoa. Kookosmaitojauheella maustettu sekoitus on makeutettu kevyesti stevialla, mutta ei sisällä lainkaan "oikeaa" sokeria. Yhdestä annosmitallisesta saa 25 grammaa proteiinia, alle 5 grammaa hiilihydraatteja ja sopivasti terveellisiä rasvoja. *Wholefood 360 sopii hyvin esimerkiksi smoothieiden, puurojen ja taikinoiden sekaan.

Yksinkertaisimmillaan jauheesta saa loihdittua oivan välipalan sekoittamalla sitä mitallisen veteen tai kasvimaitoon. Kunnon ravistus sheikkerissä - ja voila! Täyteläisempään ja täyttävämpään lopputulokseen pääsee lisäämällä sekaan erilaisia hedelmiä ja marjoja. Yhdestä hieman alle kilon painoisesta pussista riittää noin 18 annokseen. Jauhetta on saatavilla myös annospakattuina.

Wholefood 360 on suunniteltu täyttämään kaikki ihmiskeholle välttämättömät ravintoaineet luonnonmukaisilla ja lisäaineettomilla ainesosilla. Sitä suositellaan erityisesti urheilijoille, laihduttajille, ikääntyville ja toipilaille, terveellistä välipalaa etsiville ja superfoodeista pitäville. Jauheesta löytyy myös suklaa- sekä vaniljaversio, mutta ne ovat heraproteiinipohjaisia.

Vinkiksi muuten, että Voimaruoan superfoodsekoitukset saa nyt Hyvinvoinnin Tavaratalosta -25% alennuksella!

*Voimaruoan Wholefood 360 -superfoodsekoitus saatu yhteistyön kautta Hyvinvoinnin Tavaratalosta.

Buustia päivään puhtipatukoilla

Kiireinen arki ja aterioiden välistä jääminen - aika tuttua, eikö?

Kiireen keskellä on välillä vaikeaa muistaa syödä. Mutta silloin, kun sen muistaa, on kiva napata suuhunsa jotain helppoa ja nopeaa. Jotain, joka ei välttämättä tarvitse kylmäsäilytystä ja, jonka voi helposti syödä missä ja milloin vain. Sotkematta. Jotain, joka menee pieneen tilaan ja kulkee näppärästi mukana.

Pähkinät ja erilaiset hedelmät ovat toki käteviä vaihtoehtoja, mutta onhan niissäkin ongelmansa. Monet saavat esimerkiksi ompuista mahanpuruja eikä pähkinätkään liottamattomina tee kaikkien vatsoille hyvää imeytymättömistä ravinteista puhumattakaan. Siksi onkin kiva, että päivänsä voi buustata vaihtoehdoilla, joista tulee takuulla vain ja ainoastaan hyvä olo. Siinä samalla saattaa saada myös mahdollisen makeannälkänsä tyydytettyä. Aika huippua, sanoisin.

Sain Ekokauppa Ekololta pari päivää sitten testiin Govindan kastanjahiutaleita. Otin uutuustuotteen avosylin ja ennakkoluulottomasti vastaan, ja lähdin kehittelemään reseptiä, joka pelastaisi kiireiset ja pitkiksi venyvät päivät. Samalla halusin luoda hyvän välipalan napattavaksi ennen tai jälkeen lenkin. Ja täytyy muuten todeta, että onnistuin tehtävässäni aika kiitettävästi - vaikka nyt itse sanonkin!

Ennen kuin lähdin toteuttamaan reseptiä tutustuin luonnollisesti tuotteeseen. Maistelin hiutaleiden makua ja tunnustelin tekstuuria. Kävin myös tutkimassa internetin ihmeellisestä maailmasta mitä kastanjasta sanotaan. Yllätyin eritoen siitä, että tuoreet kastanjat sisältävät melko runsaasti (30mg/100g) C-vitamiinia - eipä ihan heti muuten uskoisi! Myös kivennäisaineista kalsiumin, kaliumin ja fosforin määrät ovat ihan kiitettäviä. Rasvaa kastanjat eivät sisällä nimeksikään, vain vaatimattomat 2,2g/100g. Hiilihydraatteja sen sijaan on rutkasti, mikä tekee kastanjasta oivan raaka-aineen välipalapatukoiden ainesosaksi. Buust-buust-buustia!

Kaikki kastanjoita maistaneet tietävät varmaan missä makumaailmoissa liikutaan. Paahdettuina kovakuoriset herkku"pähkinät" ovat hivenen makeita, kevyesti pähkinäisiä ja mukavasti paahteisia. Niiden maku kaikkine hentoine vivahteineen on kuitenkin loppupeleissä melko mieto ja helposti lähestyttävä. Kastajahiutaleet eivät tee suurta poikkeusta mitä makuun tulee. Ainostaan paahteisen pähkinäinen maku on poissa, mutta sekin "korjaantuu" halutessaan kuumalla pannulla paahtamalla.

Tulinko jo siis sanoneeksi, että pidän kastanjoista? Kyllä vain, ne ovat aivan hurjan herkullisia!

Nyt jaarittelut kuitenkin sikseen ja päivää buustaavien puhtipatukoiden reseptiin.

Kastanjaisiin puhtipatuikoihin tarvitset:

3dl rusinoita

3/4dl mulpereita

2dl kastanjahiutaleita

0,5tl vaniljajauhetta

ripaus suolaa

+

puffattuja muroja

Mittaa rusinat ja mulperit blenderiin. Jos rusinat tuntuvat liian kuivilta, voit liottaa niitä hetken vedessä ja valuttaa hyvin. Blendaa tasaiseksi, rouheiseksi, massaksi. Lisää sekaan kastanjahiutaleet, vaniljajauhe ja suolaripaus. Sekoita.

Painele valmis patukkamassa pieneen vuokaan. Ripottele päälle reilusti puffattuja hirssimuroja ja kauli ne kiinni patukoiden pintaan. Nosta kylmään viilenemään.

Leikkaa levy sopivan kokoisiksi paloiksi ja kääräise kukin kuutio tai patukka esimerkiksi kelmuun, folioon tai leivinpaperiin. Nappaa mukaan aina kiireisinä päivinä tai nauti sellaisenaan makeanhimon poistajana!

pssst. mikäli liotat rusinat, hyödynnä liotusvesi makeuttamaan esimerkiksi smoothieta tai raakapuuroa.

*Govindan kastajahiutalepaketti saatu testiin Ekokauppa Ekolosta.

Välipalarikasta viikonloppua muruset!

Terran bataattilastut ja menetetty bataattineitsyys

Kyllä, luit aivan oikein - olen vihdoin menettänyt bataattineitsyyteni.

Bataatti on jo pitkään ollut "hittiruokaa" monien keskuudessa. Sitä ovat syöneet niin treenaajat, laihduttajat, kasvissyöjät kuin ihan "tavalliset" tallaajatkin. Sillä on korvattu aterioiden perunamuusit, naposteluhimojen ranskikset ja sosekeittojen kasvikset. Sitä on ujutettu erilaisiin leipomuksiin koostumusta mehevöittämään ja ompa siitä taiottu myös brownieita.

Ravintoarvoiltaan tuo oranssi vihannes on jonkin verran perunaa parempi. Kuitua siinä on kolminkertainen määrä ja A-vitamiinia yli 700-kertainen perunaan verrattuna. Tavanomainen peruna taas pesee bataatin ainakin C-vitamiini- ja kaliumarvoissa. Bataattia pidetään kuitenkin yleisesti ottaen parempana vaihtoehtona, ehkä pääosin sen sisältämän beetakaroteenin ansiosta. Ihan turhasta ja ravintoaineiltaan nollasta raaka-aineesta ei siis ole kyse.

Minä sen sijaan en ole koskaan lähtenyt mukaan tuohon "bataattivillitykseen". Olen pitänyt bataattia aina ei-niin-ekologisena vaihtoehtona pitkien lentorahtien ja suuren hiilijalanjäljen takia - ja taidan pitää kyllä osittain edelleenkin. En myöskään ole uskonut tuon makeaksi ja jauhoisaksi kuvaillun oranssin kasviksen olevan niin maukas, että sitä kannattaisi lapata ostoskoriin. Bataatin "sijasta" kotimaista lanttua ja erilaisia kurpitsoja taas on kulunut kiloittain. Nekin muuten sopivat aivan täydellisesti erilaisten niin makeiden kuin suolaistenkin ruokien valmistukseen!

Maanantaina päätin kuitenkin vihdoin sanoa bataattineitsyydelleni hyvästit ja avata kaapissa odottavan Ruohonjuurelta testiin saamani *Terran bataattilastupussin. Avasin pussin toiveikkaana ja mielenkiintoa puhkuen. Ensimmäiset sekunnit vain tuoksuttelin lastuja, kunnes käteni jo eksyi syvälle pussin uumeniin. Nappasin ensimmäisen lastun sormiini ja ängin sen malttamattomana suuhuni. Rouskuttelin sen menemään ja kaivoin seuraavan. Taisin kaivaa pari seuraavaakin ihastuksissani. Ennen kuin kerkesin edes tajuamaan, huomasin pussista olevan jäljellä enää noin puolet. Ei liene siis jäävän epäselväksi mitä mieltä lastuista olin - olivathan ne nyt aivan todella herkullisia!

Ensipuraisu sai hymyni huulille ja makunystyräni heräämään. Maku oli tosiaankin makea - aivan kuten on kuvailtukin - ja maltillisesti suolainen, koostumus ihastuttavan rapea ja rouskuva. Ulkonäkö kauniin oranssi ja perunalastumaisesti poimutettu. Yhdellä sanalla kuvailtuna herkullinen.

Syön perunalastuja todella harvoin, mutta *Terran merisuolamaustettuja bataattilastuja voisin kuvitella mutustavani useamminkin. Lastuista ei jäänyt ikävää sipseistä tuttua rasvakerrosta kitalakeen eikä kevyt suolaus saanut janoa kasvamaan hetkessä pilviin. Kaiken kaikkiaan lastut tuntuivat omaan makuuni terveellisemmiltä ja maukkaammilta, vaikka mistään terveystuotteesta ei tietenkään ole kyse. Lisäplussana saanen sanoa, että nämä rapsakat herkut ovat hyvän makunsa lisäksi luomulaatuisia, gluteenittomia ja vegaanisia. Oivia naposteltavia siis kenelle vain!

Kun siskoni seuraavan kerran ehdottaa viikonloppuherkuksi sipsejä, tiedän mitä napata matkalta mukaan Ruohonjuuresta!

*Terran bataattilastupussi saatu testiin Ruohonjuuresta.

SUNDAYMOOD

Moikka ja mukavaa pian hämärtyvää sunnuntaita kaikille! Tulin vain pikaisesti näyttämään missä merkeissä täällä kuluu loppupäivä. Totaalisen rentoutumisen ja viltillä istumisen lomassa aion nauttia kupeittain uutta suklaista suosikkiteetäni sekä ihastella kauniisti kuvitettua Green Kitchen Stories -reseptikirjaa. Hieman myöhemmin tarkoitus olisi myös käydä kevyellä kävelylenkillä raikasta ilmaa haukkaamassa, mutta muuten olen pyhittänyt tämän päivän levolle - uuteen viikkoon valmistautumiselle. Tämän mahtavampaa viikon lopetusta tuskin voi olla. 

Muistakaahan levätä - myös muulloinkin kuin vain sunnuntaisin! ♥

Maidoton ja kotimainen vaihtoehto rahkalle - Yosa Sport Marjamix

En ole koskaan ollut erityisen suuri maitotuotteiden ystävä. Lapsuuteni kesät lypsylehmätilalla vietettyäni ja sen arkea seuranneena olen saanut mitä parhaimman kasvatuksen. Kasvatuksen, joka loi käsityksen siitä miten maito laseihimme päätyy. Kasvatuksen, joka vain vahvisti vegaaniksi ryhtymistäni joitain vuosia sitten.

Maitoteollisuudessa lehmät ovat koneita. Ne keinosiemennetään kerran vuodessa riittävän maidontuotannon takaamiseksi. Kun vasikka vihdoin yhdeksän kuukauden odotuksen jälkeen syntyy, viedään se lähes heti emänsä luota pois. Mitään tunnesiteitä ei anneta syntyä, koska maitohan - raha - se vaan mielessä on. Huojuvat ensiaskeleet vasikka ottaa useimmiten ankeassa ja surullisen pienessä rautakarsinassaan. Yksin.

En juonut maitoa koulussa - en vaikka sitä usein kehotettiin. Perusteluiksi opettajat antoivat suppeasti vain terveellisyyden ja luuston pysymisen hyvänä. Minä vähät välitin suosituksista ja kuljin omaa tietäni. Ruokajuomaksi kouluvuosina valikoitui aina vesi ja kermakastikkeet jäivät jo pelkän hajunkin takia lautaselle.

Myöskään kotioloissa maito ei kuulunut ruokavaliooni. Valintani ei herättänyt lähipiirissäni erityistä huolestuneisuutta eikä tarkkailua. Muistan monesti jopa äitini innoissaan kertoneen kuinka lopetti maidon juonnin jo pikkulikkana sen etovan maun takia. Se ei vain uponnut - ei, ei sitten millään.

Jos jääkaapin ovesta löytyi maitopurkki, kuului se takuuvarmasti siskolleni. Samoin ne kaikki kermajuustot, jotka haisivat mielestäni mädälle. Jogurttia sen sijaan meillä kului varmaan lähes keskivertoperheen verran ja myös minä sain niistä osani. Oma suosikkini oli mansikkajogurtti, se, jossa niitä pieniä paloja oli jonkin verran. Saatoin napata purkillisen heti treenien jälkeen tai sitten vain jälkiruoaksi myslin kera.

Kun siskoni muutti kotoa pois 16-vuotiaana minun ollessa vuoden nuorempi, loppui taloutemme maidonkulutus kuin seinään. Jääkaapista ei enää löytynytkään purkkiakaan jogurttia, avattua maitotölkkiä saati sitten niitä haisevia juustojakaan. Maitotuotteet vaihtuivat hetkessä parempiin ja ympäristöystävällisempiin tuotteisiin. 

Ensimmäiseksi kotiimme rantautui kaurapohjainen Yosa. Tuote, joka taisi niihin aikoihin olla markkinoiden ainoa kasvipohjainen "jogurtti", jonka saattoi löytää ihan tavallisesta marketista. Niitä ostettiin meillä niin myslin sekaan kuin ravitsevaksi välipalaksikin. Lempparimaukseni vuosien varrella muotoutui useiden makujen joukosta metsämarjoin maustettu kauravälipala. 

Josta päästäänkin itse aiheeseen, eli uuteen kotimaisin marjoin maustettuun Yosa Sport Marjamixiin. Tuotteeseen, joka saapui markkinoille vasta hetki sitten. Se on suunniteltu erityisesti helpoksi mukaan otettavaksi proteiinivälipalaksi kiireisen arjen keskellä. 200 gramman purkki on varustettu kätevällä ja vankkarakenteisella lusikalla. Uuden maun jujuna on korkeampi proteiinipitoisuus Yosan "tavallisiin" kauravälipaloihin verrattuna ja siten se on mielestäni jokseenkin verrattavissa maustettuihin maitorahkoihin. Yhdestä annoksesta saa 10gr proteiinia, joka mielestäni varsin kohtuullisesti.

Lähdin maistelemaan uutta makua hitaasti suuhun lappaen. Väriltään punajuureen vivahtavan uutuuden koostumus on yosamaisen paksu ja silkkinen, helposti lusikoitava. Suutuntumaltaan miellyttävä kaikkine pienine marjapalasineen. Maultaan makean marjainen - jopa jälkiruokamainen. 

Vaikka tuote on rikastettu herneproteiinilla, on sen makua mahdoton löytää. Omat aistini eivät sitä ainakaan havainneet - eivät, vaikka kuinka makustelin ja maistelin. Mausta sen sijaan löytyy jo mainittua raikasta marjaisuutta melko reilulla makeudella. Makukokemus onkin happamaan maitorahkaan verrattuna todella lempeä ja helposti lähestyttävä.

Päällisin puolin voisin sanoa uutuuden olevan erittäin onnistunut niin maultaan kuin koostumukseltaankin yhtä pientä moitetta lukuunottamatta - valkoista sokeria me emme tarvitse. Toivottavasti tuotekehitys ottaakin kuluttajien mielipiteet huomioon luoden Yosa Sport Marjamixistä entistäkin paremman ja vähäsokerisemman. Uudella reseptillä luodulla proteiinipitoisella välipalalla riittäisi kysyntää varmasti huimasti enemmän kuin nykyisellä - näin ainakin ennustaisin!

Melko sokerisesta ja kehittelyä vaativasta - joskin kyllä todella herkullisesta - uutuudesta huolimatta kotimaiset kaurasta valmistetut Yosat tulevat säilymään ruokavaliossani varmasti hamaan tulevaisuuteen saakka. Parasta Yosissa on mielestäni kotimaisuus, ihanan lusikoitava koostumus sekä miedon pehmeä kauran maku - unohtamatta vankkaa 20 vuoden kokemusta. Kattavasta valikoimasta löytyy lisäksi useita luomutuotteita sekä pari täysin gluteenitonta tuotetta, joten valinnanvaraa riittää tällaiselle vähän vaativammallekin kuluttajalle. Jokainen tuote on myös 100% kasviperäinen jokaista käytettyä vitamiinia ja kivennäisainetta myöten, joten hattua on kyllä nostettava. Kiitos Bioferme Oy!

*Yosa Sportit saatu viestintätoimisto Akvamariinin kautta.

Karamellisoitua seesamitofua ja lempeää silmusalaattia

Ette uskokkaan kuinka innoissani olen, kun pääsen vihdoin julkistamaan tämän reseptin! Reseptin, joka syntyi kahden suomalaisen huipputuotteen, Jalotofun savutofun ja Silmusalaatin versosekoituksen, pohjalta.

Kummatkin näistä tuotteista ovat minulle ennestään jo hyvin tuttuja. Jalotofua maistelin ensikertaa jo lähes kymmenen vuotta sitten, kun joulupöydästämme löytyi uunitettu ja savulla maustettu Jalotofu äitini rakkaudella valmistamana. Pieni köntti katosi parempiin suihin parin päivän aikana sinapin ja makeiden juureslaatikkojen kera. Suurinta suosikkia siitä ei silloin tullut, mutta tuon talven jälkeen Jalotofusta on tullut kauppareissujeni vakiostos. Ostos, joka päätyy koriin erityisesti kotimaisuuden, hyvän rakenteen sekä melko kattavan makuvalikoiman takia.

Silmusalaatti sen sijaan on minulle uudempi tuttavuus. Ensimmäiset haarukalliset raikkaita luomulaatuisia silmusalaatteja päätyivät suuhuni muistaakseni kolmisen vuotta sitten, vuonna 2012. Tuon jälkeen olen testannut jokaista neljää makua vähintään kymmenen kertaa ihastuen niihin kerta toisensa jälkeen aina vain enemmän ja enemmän. Ne sopivat mahtavasti niin salaattiin, leivän päälle kuin tortilloihinkin. Niin, ja tietenkin ihan sellaisinaan syötäviksi. Herkullisen makunsa lisäksi ne antavat mielenkiintoista tekstuuria ruokaan kuin ruokaan.

Kumpikin tuotteista valmistetaan näin etelä-suomalaisen kannalta täydellisissä paikoissa, Jalotofun tehdas sijaitsee merellisessä Tammisaaressa kun taas Silmusalaatit tulevat niinkin läheltä kun Vantaalta. Oikeaa lähiruokaa siis!

Löpinät kuitenkin sikseen ja itse reseptiin. Reseptiin, joka on saanut etäisesti vaikutteita Japanista sekä melko yksinkertaisista ja helposti tunnistettavista mauista. Mauista, jotka kattavat lähes kaikki aistimamme maut aina makeasta suolaiseen ja umamista happamaan.

Rakenteiden osalta tässä ruoassa on kaikki mitä vain voi toivoa, on rapeaa, pehmeää ja sileää - kiinteää ja juoksevaa. Myös lämpötilavaihtelut tekevät annoksesta aina vain rutkasti mielenkiintoisemman. 

Karamellitofu seesamikuorrutteella ja lempeällä silmusalaatilla 4hlö:lle

1pkt Jalotofun kylmäsavutofua

3-4rkl kookosnektaria (tai muuta siirappia)

reilusti seesaminsiemeniä

ripaus suolaa

1pkt Silmusalaatin letkeän lempeää silmusalaattia

salaattia (esim. vuonankaalia, rucolaa, pinaattia...)

punajuurta

porkkanaa

inkivääriä

sitruuna

soijakastiketta

sitruunamehulla maustettua tahinia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pilko tofu melko reilun kokoisiksi kuutioiksi ja painele ne kuiviksi esimerkiksi talouspaperin välissä. Sivele palojen päälle kauttaaltaan kookosnektaria ja kasta ne yksitellen ripauksella suolaa maustettuihin seesaminsiemeniin. Nosta kuorrutetut tofut leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista uunin keskitasolla, kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

Tällä välin valmistele salaatti. Jaa silmusalaatti pientä osaa vaille neljälle lautaselle. Kokoa päälle mieleisiäsi vihreitä kuten vuonankaalia, rucolaa, pinaattia ja viinisuolaheinää. Suikaloi raaka punajuuri ohuiksi tikuiksi ja lisää sekaan. Tee samoin myös ohueksi viipaloiduille porkkanalle ja inkiväärille. Leikkaa lopuksi jokaisen annoksen reunalle pari kolme pientä sitruunalohkoa.

Nosta paistuneet tofupalat uunista. Jaa lämpimät palat lautasille ja lorauta jokaisen annoksen päälle soijakastiketta. Lisää päälle vielä viimeiseksi sitruunamehulla maustettua ja ohennettua tahinia sekä pieni keko silmusalaattia.

Nauti herkullisesta ja ravitsevasta lounaastasi!

PS. Kukaan tuskin voi väittää etteikö savuisen maun ja makean yhdistelmä olisi vähintäänkin tappavan herkullinen - sitä se nimittäin on!

*Jalotofu sekä Silmusalaatti saatu reseptin kehittelyä varten.

KitchenTimen jälkiruokakilpailu

Yllätyin iloisesti, kun sain joitain viikkoja sitten yhteydenoton keittiötarvikkeita myyvästä KitchenTime-verkkokaupasta. Minua pyydettiin mukaan reseptikilpailuun ja innostuin ajatuksesta oitis! 

Kilpailun ideana oli luoda kesäinen jälkiruoka käyttäen itse valitsemaamme keittiövälinettä kyseisen liikkeen valikoimista. Minä päädyin Russell Hobbsin 3-in-1-sauvasekoitinsarjaan sen monikäyttöisyyden vuoksi. Varsinkin näin mökkiolosuhteissa, on helppoa kun mukaan ei tarvitse roudata useita eri vempeleitä vaan yhdellä koneella tekaisee ruoan kuin ruoan. Vatkaa, soseuttaa ja silppuaa.. - kätevää! Ja täytyy muuten todeta, että aivan mahtava vekotin. 

Kilpailussa on mukana kuusi ruokablogistia, joista jokainen on luonut oman kesäisen jälkiruokansa. Reseptikilpailun voittaja on bloggari, joka saa Instagramissa eniten ääniä kuvalleen KitchenTimen Instagram-tilillä. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan upea, kaikille liesille sopiva, Eva Solon Gravity-sarjan kattilasetti (à 311,92€). Settiin kuuluu kolme eri kokoista ruostumattomasta teräksestä valmistettua kattilaa. On setissä muitakin mahtavia ominaisuuksia, joten tähän arvontaan kannattaa todella osallistua. Eikun äänestämään siis - eikö vain?! ;)

Osallistuaksesi äänestykseen tykkään KitchenTimen Instagram-tilistä (kitchentimefi) ja äänestä mielestäsi parasta jälkiruokaa. Äänestys alkaa tänään kello 12 ja päättyy tasan viikon päästä, jonka jälkeen äänestäjien kesken arvotaan onnekas voittaja.

Kolmen värin jäätelöön tarvitset (4 annosta):

6 kypsää banaania

1dl villivadelmia

1dl metsämustikoita

+

koristeluun vadelman lehtiä sekä tuoreita vadelmia

Kuori ja pilko banaanit. Nosta ne tuoreiden marjojen kanssa erillisissä astioissa pakkaseen. Pakasta vähintään kolme neljä tuntia. Kun banaanit ovat jäätyneet, aloita jäätelön teko. Laita banaanipalat teholeikkurin kulhoon ja surauta tasaiseksi, sileän samettiseksi, massaksi. Jaa massa kolmeen osaan, yhteen vähän suurempaan ja kahteen pienempään. Yhden osan voi laittaa sauvasekoittimen kulhoon, yhden jättää teholeikkuriin ja yhden laittaa vaikka tarjoiluastioihin kylmään odottamaan. Lisää sauvasekoittimen kulhoon mustikat tai vadelmat ja surauta tasaiseksi. Tee samoin toiselle osalle, joka on teholeikkurissa. Asettele kolme eri jäätelömassaa vierekkäin tarjoilulautasille ja koristele esimerkiksi tuoreilla villivadelmilla sekä vadelman lehdillä.

Vaihtoehtoisesti voit kokeilla koristeluun esimerkiksi mustikoita ja maistuvaa Jättipalsamia, jolloin samalla teet hyvän työn luonnon puolesta poistamalla laajalti levinnyttä haitallista vieraslajia. 

Nyt siis äänestämään!

Parempaa toffeeta ja lakritsia

OKEI. Ennen kuin luet tätä postausta suosittelen syömään riittävän kokoisen aterian, jotta herkkuhimosi ei pääse kasvamaan turhan suureksi.

Oletko yksi niistä, joka haluaisi vaihtaa herkkupäivän herkut parempiin vaihtoehtoihin?

Yksi niistä, joka välttelee valkoista sokeria ja turhia lisäaineita?

Yksi niistä, jolle herkut kuitenkin maistuvat?

Tässä on vaihtoehto sinulle - täysin luonnollinen ja äärimmäisen herkullinen sellainen.

Sain testiin joitain viikkoja sitten Ruohonjuurelta Getraw:in luomulaatuisia, vegaanisia ja gluteenittomia raakapatukoita. Patukoita, joiden pohjana toimivat ihanan makeat ja pehmeät taatelit. Jokaisesta patukasta löytyy ravintoarvoa kohottamaan melko hienoksi rouhittuja manteleita sekä cashewpähkinöitä. Parista pötkylästä löytyy edellä mainittujen ainesten lisäksi myös hassel- ja saksanpähkinöitä. Tuotteet on maustettu kukin omalla tavallaan. Ainesosista löytyy niin lakritsia, vadelmaa, carobia kuin kaakaotakin. Lisämakeutta on tuotu maltillisella määrällä (3%) agavesiirappia.

Nämä Ruotsissa valmistetut patukat ovat raakapatukoiden aatelia jo ihan pelkästään siksi, että nämä tulevat niinkin läheltä kuin naapurimaastamme. Maut ovat omaperäisiä ja varsin uniikkeja. Lakritsisia patukoita ei löydy moneltakaan valmistajalta ja toffeinen on ainakin itselleni aivan uusi makukokemus. Muita makuja kyseisellä merkillä ovat vadelmainen "berryBOOST" ja äärimmäisen suklainen "chocolatechock". Ja miksi sitten äärimmäisen? No, harvasta raakapatukasta löytyy raakasuklaata niinkin suuri määrä kuin 12%. Tämä prosenttimäärä sisältää siis ainoastaan aitoa ja ehtaa suklaata. Suklaata, joka syntyy kahdesta raaka-aineesta, kaakaomassasta ja kaakaojauheesta.

Omia makuhermojani viettelivät eniten lakritsin makuinen "liquoriceboom" ja toffeinen "toffeemania", vaikkei "sisarukset" näille paljoa hävinneetkään.

Lakritsiuutteella ja anisöljyllä ryyditetty "liquoriceboom"-patukka tuoksuu reilusti lakritsalle heti avaamisen jälkeen. Ensipuraisu tuo mieleen lapsuuden yskänlääkkeet - tosin hyvässä mielessä.  Maku on melko vahva, mutta ei suinkaan liian. Patukan mausta pystyy aistimaan niin vaniljan, makeat taatelit kuin pähkinätkin. Mehevän ja pehmeän koostumuksen seasta löytyy rouheisia pähkinä- ja mantelipaloja. 

Tämä, jos joku tyydyttää lakritsan- ja makeanhimon hetkessä! Voit siis huoletta unohtaa niiden epäterveellisten ja epäluonnollisten Pandan ja Fazerin (sori vaan!) lakupötköjen ostamisen lähikaupasta. Ja mikä parasta hei, tämä patukka on täysin gluteeniton toisin kuin tavanomaiset lakupötköt. HUURRAA!

Toiseksi suosikikseni nousi "toffeemania"-patukka, joka saa toffeisen makunsa luonnollisen makeasta carobista, kinuskisesta mesquitejauheesta, hasselpähkinöistä ja vaniljajauheesta. Mukana on myös ripaus laadukasta Himalajan suolaa, joka kruunaa yleensä tuotteen kuin tuotteen. Maku on yllättävän lähellä toffeeta, ja oma makuaistini aistii patukassa aavistuksen mulperimaisuutta, vaikka ei sitä sisälläkkään. Muiden patukoiden tavoin myös tämä omaa pehmeän koostumuksen ripauksella rouskuvia pähkinöitä.

Välipalapatukaksi tämä on omasta mielestäni melko makea, mutta herkkupäivän herkuksi erittäin oivallinen ja sitäkin maistuvampi. "Oikealle" toffeelle todellinen kilpakumppani - aivan takuuvarmasti!

Jotta ette joudu jäämään nuolemaan näppejänne (tai pyyhkimään kuolasta kastunutta pöytäänne) suosittelen kirmaamaan pikimmiten Ruohonjuureen, josta nämä patukat saa nyt mukavaan reilun -15% alennukseen. Kaupoille siis!